Lukijalta: Hyvät käytöstavat ovat arvo politiikassakin

Eduskunnassakin käytävissä poliittisissa keskusteluissa hyvät käytöstavat on palautettava kunniaan. Kuva: Kari Salonen

Hallitusneuvotteluissa puitujen asioiden aiheuttamat jännitteet ovat purkautuneet varsin suorasukaisina some-kommentteina.

Ennen sosiaalista mediaa turhaumat purettiin kasvokkain, tavanomaisissa kirjeissä tai selän takana tapahtuvissa juonitteluissa. Vielä 1980-luvulla puhuttiin ”pitkien puukkojen yöstä”, joka tarkoitti henkilövalintoja edeltävän kokouspäivän jatkokeskusteluja ennen päätöksentekoa. Näissä tapaamisissa eri puolella olevien ehdokkaiden kaikki mahdolliset puutteet ja viat läpivalaistiin raadollisestikin. Toki näitä keskusteluja käydään vieläkin, mutta sosiaalinen media on läväyttänyt kaunan kaikkien kansalaisten tietoisuuteen.

Omasta turhautuneisuudesta kielivä epäkohtelias viestintä ei lisää politiikan arvostusta. Erilaiset näkemykset voi esittää kohteliaasti, toista kunnioittaen. Politiikka tarvitsee oman hidastelukaistan, jossa rauhassa punnitaan keskinäisiä erimielisyyksiä, jopa pyritään oppimaan niistä. Pikaviestintä eri somealustoilla saa eniten näkyvyyttä vastakkainasettelujen kautta.

Silti eduskuntavaalien alla monet ilmaisivat kyllästyneisyytensä torailuun ja riitelyyn, jossa ratkaisujen etsiminen jäi taka-alalle.

Hyvät käytöstavat kuuluvat yleissivistykseen. Politiikassa, jossa vaikeisiin kysymyksiin on löydettävä toimivat ratkaisut, tylsältä kuulostava kompromissi, pienimmänkin yhteisen nimittäjän tunnistaminen, on eniten osaamista vaativa uurastus. Myös eduskunnan työ tapahtuu pääosin valiokunnissa paperipinojen keskellä, ei täysistunnoissa.

Jospa retoriset taidot saisivat arvonpalautuksen, ja paras argumentti voittaisikin, ei ilkein.

Päivi Mononen-Mikkilä

varapuheenjohtaja

Suomen Keskustanaiset ry