Panimoteollisuus tarvitsee viisaita veroratkaisuja

Ensi vuoden budjettiesityksessä uskalletaan vihdoin puolustaa suomalaista panimoteollisuutta.

Hallitus osoittaa rohkeutta ja hyvää harkintakykyä päättäessään olla nostamatta alkoholin, erityisesti oluen, verotusta.

Oluen matka kuluttajalle alkaa suomalaiselta ohrapellolta. Ohran viljely työllistää satoja maanviljelijöitä.

Tuotantoketju on pitkä ja useita suomalaisia työllistävä. Suoraan kotimainen panimoteollisuus työllistää noin 1 700 henkilöä ja välillisesti maatalouden lisäksi esimerkiksi ravintoloissa, matkailualalla ja logistiikassa yhteensä noin 23 000 henkeä.

Tärkeä rooli on myös pienpanimoilla, jotka kasvavat ja työllistävät vahvasti. Lisäksi niiden kasvupotentiaali on merkittävä.

Pienpanimoiden ensimmäisten askeleiden tukeminen nykyistä pidemmälle olisikin pitkällä aikavälillä myös valtion verotulojen kannalta järkevää.

Verojen korottamisen sijaan on keskityttävä työllisyyden ja yhden Suomen vanhimman ja perinteisen teollisuuden alan elinkelpoisuuden parantamiseen.

Jotta työllisyys voidaan turvata ja synnyttää uusia työpaikkoja, tehdä investointeja sekä vauhdittaa vientiä, vaaditaan kohtuullista ja kilpailukykyistä verotusta.

Tällä hetkellä verotus ei tue näitä tavoitteita, sillä oluen verotus on moninkertaista verrattuna EU-maihin. Viro laski alkoholiveroaan heinäkuussa peräti 25 prosenttia.

Ero oluen verotuksessa enemmän kuin kaksinkertaistui, Viroon verrattuna oluen vero on nyt yli kaksinkertainen.

Tämä räjäytti matkustaja­tuonnin. Teettämämme haastattelututkimuksen mukaan oluen tuonti kasvoi 40 prosenttia verrattuna viime kesään. Lisäksi lastien litramäärä lähes kaksinkertaistui.

Kun aiemmin joka kymmenes kertoi matkustavansa Viroon edullisemman alkoholin vuoksi, nyt joka neljäs kertoo, että halvempi hinta on matkustamisen pääsyy.

Useissa EU-maissa alkoholi­juomien valmistus ja tuotanto ovat osa teollisuus- ja maatalous­politiikkaa. Kotimaista maataloutta ja tuotantoa halutaan verotuksellisesti suosia.

Näin ei ikävä kyllä ole Suomessa, vaan usealle hallitukselle alkoholivero on ollut maksu­automaatti, jota valtio on käyttänyt kassansa täyttämiseen.

Matkustajatuonnin kasvaessa verot kuitenkin jäävät Suomelta saamatta. Sen sijaan alkoholin tuottamat terveys­haitat jäävät suomalaisen veronmaksajan kontolle. Jos veronkorotus olisi sisältynyt ensi vuoden budjettiesitykseen, toteutuessaan se kiihdyttäisi entisestään matkustajatuontia Virosta. Verokertymä tavoitteiden vastaisesti pienentyisi.

Rajakaupan vaikutukset näkyvät koko arvoketjussa. Reilussa 15 vuodessa panimoalalta on hävinnyt 40 prosenttia työpaikoista. Lisäksi välilliset ja epäsuorat vaikutukset ovat työllisyyttä kurittavia, erityisesti ravintola-alalta on hävinnyt tuhansia työpaikkoja.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) on kertonut pyytäneensä Viron ja Latvian ministerikollegojaan keskustelemaan epäterveestä vero­kilpailusta, mikä on panimoteollisuudelle myönteinen asia.

On myös erittäin tärkeää, että hallitus ohjelmansa mukaisesti seuraa jatkossa tarkasti matkustajatuonnin kehitystä.

Alkuvuoden myyntitilastot osoittavat selkeästi, että alkoholia sisältävien panimotuotteiden myynti jatkaa laskuaan. Erityisesti oluen muutama vuosi sitten alaspäin kääntynyt kulutuskäyrä on jatkanut trendinomaista laskuaan.

Viime vuonna alkoholilain uudistumiseen liitetyt uhkakuvat alkoholin välittömistä ja kielteisistä vaikutuksista eivät selvästikään toteutuneet.

Suomalaiset, erityisesti nuoret, käyttävät alkoholia aiempaa vastuullisemmin. Siitä kertoo sekin, että alkoholittomia panimotuotteita, kuten alkoholitonta olutta ja erityisesti kivennäisvettä myydään yhä enemmän.

Siitä huolimatta alkoholikeskustelussa ei voi eikä saa unohtaa vastuullisuutta. Tunnistan ja ymmärrän hyvin ristiriitaiset tunteet, joita keskustelu alkoholista ja sen verottamisesta herättää.

Ihminen, joka on elämässään itse tai läheistensä kautta kohdannut alkoholismia, ei muistele lämmöllä kohtuullisuudesta lipeämistä.

Ennemmin kun syytämme asiasta yksittäisiä tuotteita tai niiden saatavuutta, meidän pitäisi kuitenkin puuttua pahaa oloa aiheuttaviin juurisyihin. Jotta voimme tarttua ihmisen pahaa oloa aiheuttaviin ongelmiin, tarvitsemme yhteiskuntana laajempia hartioita ja moniammatillista tukea.

Omalta osaltamme haluamme osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun alkoholin käytöstä ja puuttua pahaa oloa aiheuttaviin juurisyihin sekä edistää vastuullista juomakulttuuria ja -tietämystä.

Haastattelu­tutkimuksen mukaan oluen tuonti kasvoi 40 prosenttia verrattuna viime kesään.