Lukijalta: Onko Itärata paras tapa käyttää lähes kaksi miljardia Itä-Suomen kehittämiseen?

Junarata. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Vanha ajattelu ohjaa yhä aluekehitystä. Yhteistä suunnitelmaa sopeutumiseen ja uudistumiseen ei ole, ja kehityshankkeet jäävät helposti irrallisiksi. Itärata-hanke eli yhteys Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan on tästä ajankohtainen esimerkki.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi paljastaa laajemman ongelman: miljardiluokan ratahankkeissa edetään nurinkurisesti.

Ensin perustetaan hanketta varten erillinen hankeyhtiö ja tehdään hankekohtainen ympäristövaikutusten arviointi. Vasta myöhemmin – jos koskaan – kysytään, oliko tämä paras tapa käyttää rahat. Päätöksenteko on hankelähtöistä, ei koko liikennejärjestelmää ja aluekehitystä koskevaa.

Itärataa perustellaan Itä-Suomen kehittämisellä. Todellisuudessa vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin Etelä- ja Kaakkois-Suomeen. Koko itäisen Suomen saavutettavuutta, liikennejärjestelmän kehittämistarpeita ja vaihtoehtoja ei ole aidosti vertailtu missään.

Keskustelu pelkistyy kysymykseksi siitä, rakennetaanko uusi rata Porvoon ja Kouvolan välille. Todellinen kysymys on kuitenkin, millainen rooli Itä-Suomella on ja mikä on paras tapa kehittää rataverkkoa ja liikennejärjestelmää tätä tavoitetta tukien.

Kun investoinnin hintalappu on lähes kaksi miljardia euroa ja saavutettava matka-aikasäästö noin kymmenen minuuttia, on perusteltua kysyä: onko Itärata paras keino vahvistaa Itä-Suomen elinvoimaa?

Mitä muuta samalla rahalla voitaisiin saada aikaan Savon ja Karjalan radoilla, tavaraliikenteessä, digitaalisessa saavutettavuudessa tai alueellisessa palvelurakenteessa? Näihin kysymyksiin ei ole esitetty julkista, vaihtoehdot aidosti vertailevaa vastausta.

Pelkkä hankekohtainen tarkastelu ei riitä. Tarvitaan koko Itä-Suomea koskeva liikennejärjestelmä- ja aluekehitystason vaihtoehtotarkastelu, jossa uusi rata on vain yksi vaihtoehto muiden joukossa. Mukaan on otettava myös valtateihin ja olemassa olevaan rataverkkoon perustuvat Viitos- ja Kuutoskäytävät sekä huoltovarmuuden ja turvallisuuden edellyttämät poikittaiset yhteydet Pohjanlahden ja Skandinavian suuntaan.

Koko Suomen aluekehityksen visio on selkeytettävä ja nostettava seuraavan hallitusohjelman keskiöön. Itärata voi olla paras ratkaisu Itä-Suomen tulevaisuuden kannalta – mutta se on osoitettava.

Miljardiluokan investoinnissa vaihtoehtoja aidosti vertaileva selvitys olisi itsestään selvä lähtökohta. Suomessa se näyttää yhä puuttuvan.

Jarmo Vauhkonen

Mikkeli

Aulis Tynkkynen

Loviisa