Katseet kääntyvät metsään
Joko sinä tiedät, mihin sinun perintö- metsääsi tullaan käyttämään?
Omistatko metsää? Onneksi olkoon – kaikkien huomio kääntyy kohta sinuun.
Maailman metsien käytön on arvioitu kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Väestönkasvu, lisääntyvä kulutus sekä kasvava bioenergian tuotanto tarkoittavat, että metsiin kohdistuu yhä enemmän kiinnostusta.
Lukuisat Suomeen suunnitellut investoinnit ovat riippuvaisia metsänomistajien metsien hoidosta, puuntuotannosta ja puun vauhdikkaasta tulosta markkinoille. Kasvava kysyntä kääntää katseet myös vielä hyödyntämättömiin luonnonmetsiin.
Samaan aikaan meidän pitäisi pysäyttää metsäluonnon köyhtyminen sekä estää arvokkaiden luonnonmetsien ja monimuotoisuuden häviäminen. Metsien luonto- ja virkistysarvot ovat metsänomistajille yhä tärkeämpiä, ja vaihtoehtoiset metsänkasvatuksen ja puunkorjuun tavat kiinnostavat. Myös metsien ja soiden suojeluun tarvitaan yksityisiä metsänomistajia.
Joko sinä tiedät, mihin sinun perintömetsääsi tullaan käyttämään?
Jos et vielä tiedä, joudut pian perehtymään. Sipilän hallitus pyrkii samaan puuta liikkeelle ja kasvattamaan metsätilakokoa tavoitteenaan yrittäjämäinen metsätalous. Sukupolvenvaihdoksia on tarkoitus edistää ja perikuntien elinkaarta nopeuttaa.
Monessa kaupunkilaiskolmiossa tullaan lähivuosina opiskelemaan metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia.
Suurelle ikäluokalle suuri osa asioista on jo tuttuja – perunkirjoituksen jälkeen on jo tehty päätökset metsäomaisuuden jakamisesta, riidelty riidat, myyty tai ostettu, ostettu palvelut tai vietetty kesälomat metsää harventaen ja istuttaen. Paperisodat on jo sodittu.
Minkälainen on metsiä perivän ikäluokan luontosuhde tai suhde metsään?
Kaupungistumisen ja asumisen keskittymisen on arvioitu lähitulevaisuudessa vain kiihtyvän. On mielenkiintoista nähdä millaisia päätöksiä kaupunkilaistuneet sukupolvet tekevät aikojen saatossa pirstoutuneiden perittyjen metsiensä suhteen.
Suomessa oli vuonna 2011 yhteensä 740 000 vähintään kahden metsähehtaarin omistajaa. Näiden metsänomistajien mietteistä ja tulevista päätöksistä riippuu iso osa Suomen vientituloista mutta myös maakuntien taloudelle sillä on suuri merkitys.
Paperi-, kartonki- ja sellutehtaat, sahat, levytehtaat ja muut puutuotealan yritykset sijaitsevat yleensä maakunnissa, ja myös vuosittain maksetut lähes kahden miljardin bruttokantorahatulot luovat hyvinvointia suoraan ja välillisesti nimenomaan alueellisesti. Suurin metsätalouden merkitys on Etelä-Savossa ja Kainuussa.
Metsien merkityksestä ja moninaisesta käytöstä tullaan neuvottelemaan lähivuosina paitsi keittiönpöytien äärellä myös Euroopan parlamentissa.
Itse en omista metsää kuin pienen pläntin talon ympärillä, mutta kainuulaisena seuraan metsäalan kehitystä tarkalla silmällä.
EU:n metsästrategian päivityksen yhteydessä näin, että suomalainen metsä tai perhemetsätalous ei ole eurooppalaisessa kontekstissa kovinkaan tuttu päättäjille.
Toimin mielelläni tulkkina ja tulppana silloin kun suomalaisille ehdotetaan byrokraattisia pöljyyksiä, mutta tiedostan myös että kansallisomaisuuden käyttämisessä sietää olla varovainen. Monimuotoisuus ja kestävyys eivät saa jäädä sanahelinäksi suomalaisissakaan metsissä.
Meillä on oltava vanhaa luonnontilaista metsää jäljellä muuallakin kuin suojelualueilla, ja suojeluverkostomme on pidettävä kattavana.
Toivon, ettei kotiseutuani myydä paljaaksi.
Näen, että metsätalous Suomessa edelleen kannattaa ja metsäsektorimme voi olla maailman puhtain, innovatiivisin ja energiatehokkain.
Uskon että Suomessa jos missä näiden eri tavoitteiden toteuttaminen samanaikaisesti on mahdollista, yhteinen tahto ja tie on vain löydettävä kotimaamme ja luontomme parhaaksi.
Merja Kyllönen
europarlamentaarikko (vas.) merja.kyllonen@ europarl.europa.eu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
