Metsänomistajille ei ole yhdentekevää, millä keinoin EU pyrkii ilmastotavoitteisiinsa
Ilmastotoimia tarvitaan, ja ensi kesän europarlamenttivaalit ovat metsänomistajille vaikuttamisen paikka, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.
”Metsäteollisuuden tutkimus- ja kehitystyö ja jokainen metsänomistajien istuttama uusi taimi perustuvat yhteiseen voimavaraan, optimismiin”, Mari Ikonen kirjoittaa. Kuva: Markku Vuorikari26.2.202408:00
Vanhanajan kunnon talvi alkaa olla kääntymässä kevättä kohden. Lunta ja pakkasta on riittänyt, jos kohta myös lauhempia jaksoja ja liukkaita kelejä. Suomalaiset ovat päässeet laduille ja pilkille ja metsäkoneet leimikoille. Pirtti on pysynyt lämpimänä, kun on heittänyt puita uuniin.
Ilmastonmuutos ei tarkoita sitä, että jokainen talvi olisi leuto. Takkaa, toppatakkia ja lumilapiota tarvitaan jatkossakin.
Niin tarvitaan myös ilmastotoimia. Helmikuussa Euroopan komissio julkaisi vaikutustenarvioinnin keinoista, joilla EU:sta tehdään ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Kasvihuonekaasujen nettopäästöjä olisi vähennettävä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä, kun vertailutasona on vuosi 1990.
Komissio haluaa parantaa Euroopan kykyä selviytyä tulevista kriiseistä ja vahvistaa EU:n riippumattomuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Tavoitteen toteutuminen edellyttää päästövähennyksien lisäksi hiilenpoistoa muun muassa biogeenisen hiilidioksidin talteenotolla. Komissio kaipaa yksityisen sektorin investointeja puhtaaseen teknologiaan.
Suomessa Metsäteollisuus ry riensi muistuttamaan, että kotimaisen metsäteollisuuden tehtailla fossiilisten polttoaineiden osuus on jo nyt painettu kymmenen prosentin tuntumaan.
”Kestävä, metsäpohjainen biotalous tulee integroida kiinteäksi osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa, teollisuuspolitiikkaa ja kiertotaloutta”, vaatii Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.
Lehtomäki vaatii, että metsiä koskevien ilmastotavoitteiden osalta EU:ssa on otettava huomioon metsänieluihin liittyvät suuret epävarmuudet:
”Tuhoille alttiit metsät ja ailahtelevat nielulaskennat ovat huono selkänoja ilmastotavoitteille. Metsien terveyttä ja kasvua parantava aktiivinen metsätalous on ilmastopolitiikan tärkeä elementti”, hän toteaa ja ehdottaa, että Euroopan joka kolkassa tulisi Suomen tapaan soveltaa metsien uudistamisvelvoitetta.
Metsänomistajille ei ole yhdentekevää, millä keinoin EU pyrkii ilmastotavoitteisiinsa. Kesän europarlamenttivaalit ovat vaikuttamisen paikka.
Metsäteollisuuden tutkimus- ja kehitystyö ja jokainen metsänomistajien istuttama uusi taimi perustuvat yhteiseen voimavaraan, optimismiin. Optimismi ei ole realismin vastakohta vaan edellytys sille, että jaksamme etsiä keinoja tehdä asioita paremmin ja työskennellä tulevien sukupolvien hyväksi. Taimesta kasvaa puu, jolle on käyttöä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
