Jopo tuo joustoa koulunkäyntiin

Seinäjoen yhteiskoulun lehtori Lassi Kivistö on Jopon:n eli joustavan perusopetuksen ryhmänohjaaja.

Jopon ideana on tarjota oppilaille paitsi pysyvyyttä, myös kontakteja työelämään. Jopo-luokka ei ole paikka, jonne häiriökäyttäytyvät oppilaat lykätään. Se on ryhmä, johon päästään. Jopo-luokalle haetaan kahdeksannen luokan keväällä. Oppilaat ja myös heidän perheensä haastatellaan.

”Idea joustavan perusopetuksen luokasta tuli aikanaan rehtori Seppo Kärpäseltä Sipoossa. Työskentelin siellä silloin itse, ja olin mukana luokan suunnittelussa ja oppilasvalinnoissa. Seppo huomautti, että usein ne oppilaat, jotka tarvitsisivat eniten tukea, saivatkin epäpäteviä opettajia. Näin siksi, että päteviä erityisopettajia oli vaikea saada.”

”Haluttiin kääntää asetelma päälaelleen. Erityistä apua tarvitsevat oppilaat saisivat nyt parhaat opettajat. Lähdettiin miettimään, onko vika opetuksessa, jos oppilas ei opi.”

Jopo-luokkien vetovastuussa ovatkin pätevät aineenopettajat. Valtio tukee Jopo-luokkia rahallisesti niin, että resursseja on käytettävissä tavallisia ryhmiä enemmän. Ryhmäkoot ovat pieniä. Ihanne ryhmäkoko on kahdeksan oppilasta. Luokan toiminnassa voivat olla mukana myös erityisopettaja, nuoriso-ohjaaja, opinto-ohjaaja ja rehtori.

”Opetus jopoilla on tavallisia luokkia keskitetympää. Halutaan, että oppilailla ei olisi suurta opettajavaihtuvuutta. Tavoite on, että oppilas saisi enemmän huomiota aikuiselta. Meillä luokka on täysin aineenopettajien vetämä.”

Jopo-luokkaan hakeutuu oppilaita, joilla on syystä tai toisesta oppimisvaikeuksia. Heikko itsetunto ja muut vaikeudet vaikuttavat koulutaipaleeseen ja opiskelumotivaatioon.

”Jopo-luokka ei ole pahasti häiriökäyttäytyviä oppilaita varten. Käytöshäiriöt eivät saa olla oppilaan suurin ongelma. Luokalle otetaan oppilaita, joiden arvelemme eniten hyötyvän pienestä ryhmästä. Ja myös työelämäjaksoista, joita Jopo-luokkalaisilla on paljon. Meidän on voitava luottaa, että oppilas menee työpaikalle aamulla sovitusti. Sosiaalisten taitojen on oltava riittävät.”

Jopolaiset suorittavat Seinäjoella yhdeksännen luokan aikana kaikkiaan kolme kahden viikon työelämäjaksoa. Vaikutukset ovat käytännönläheisiä. Oppilas, joka on haaveillut lähihoitajan ammatista, voi työelämäjakson jälkeen varmistua valinnastaan tai todeta, että hakee sittenkin opiskelemaan jotain muuta.

Jopo-luokkia on ympäri maata. Lassi Kivistö sanoo, että soisi kaiken peruskouluopetuksen toteutettavan jopojen tyylillä, mutta resurssit tietenkin kinnaavat vastaan. Juuri se perusopetuksessa huolettaa.

”Olen huolissani väliinputoajista. Riittääkö systeemissä aika kunnollisiin kohtaamisiin nuorten kanssa?”

Väliinputoamisten estämiseksi Kivistö toivoo kodin ja koulun vuorovaikutusta syvennettävän.

”Vanhanmallinen luennointi ei ole mieleeni. Pidän enemmän keskustelevasta opetustyylistä. Ja yhteistyö kodin kanssa on tärkeää. Uskon, että sen merkitys kasvaa jatkossa. Etenkin nuoret opettajat ovat hyvin avoimia tälle.”