Peltotie ja maisema Kallialan kylään on lähes entisensä, kun asettuu seisomaan aukeaa halkovan, Karkkuun johtavan tien pohjoispuolelle. Kuva: Rami Marjamäki
Lampaita, lehmiä, kuolleita vasikoita ja lintuja, mädäntyvä kuha – Lapsuus Tyrväällä elää Akseli Gallén-Kallelan maalauksissa
Keskiaikainen kauppareitti Kokemäenjoen vesistö maisemineen on piirtynyt myös taiteilijan päätuotantoon eli Kalevala-aiheisiin töihin.
Liekoveden ja Rautaveden maisemista monet on nykyisinkin tunnistettavissa Akseli Gallén-Kallelan maalauksissa tietyistä maamerkeistä. Kylämaisema lampaineen (1884) on maalattu taustanaan Kallialan kylä.20.6.202015:55
Akseli Gallén-Kallela (1865–1931) tunnetaan muun muassa Porissa sijaitsevan Juseliuksen mausoleumin seinämaalauksista eli freskoista. Hän oli syntynyt Porissa mutta varttui Tyrväällä nykyisen Sastamalan sydämessä.
Maisemamaalauksen perusopit hän keräsi lapsuuden maisemissaan. Taiteilijalta on tältä ajalta säilynyt hieman yli 40 teosta.
Valtion taidemuseon ylijohtajana ja museologian oppiaineen ensimmäisenä professorina toiminut Marja-Liisa Rönkkö tuntee hyvin Gallén-Kallelan nuoruusvuosien tuotannon. Hän on taiteilijan tavoin elänyt lapsuutensa Tyrväällä.
Gallén-Kallela oli koko ikänsä mieleltään satakuntalainen, vaikka asui ja matkusteli niin Suomessa kuin maailmalla Afrikkaa myöten. Hänen äitinsä Mathildan sukua Wahlrooseja asui Porissa ja myös nykyisen Sastamalan alueella.
Kun Gallén-Kallelan syntymästä tuli 150 vuotta vuonna 2015, Rönkkö keräsi Sastamalaan näyttelyn. Esillä oli liki 40 nuoruusvuosien maalausta ja näyttelystä koottiin myös kirja.
”Kaikkia teoksia ei sinne saatu. Kävin tiukkaa vääntöä, että olisi saatu Ateneumin omistama Poika ja varis, joka on hänen avaintyönsä.”
Axel Gallén, joka vasta myöhemmin otti käyttöön suomalaismielisen yhdistelmänimen ja käytti etunimestä sen suomalaista muotoa, opiskeli Helsingissä Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Nykyisin opinahjo tunnetaan Taideyliopiston kuvataideakatemiana.
Oppi-isänä toimi Albert Edelfelt, joka oli Gallénia kymmenisen vuotta vanhempi. Tämä maalasi runsaasti maisemia lapsuutensa Porvoosta.
”Heissä oli maiseman ja kansan kuvaamisessa jotain samaa. Gallén kypsyi maalariksi Tyrväällä, jossa hän maalasi koulun loma-ajat aina 19-vuotiaaksi, jolloin hän lähti Pariisiin.”
”Varhaisimmat työt ovat vielä lapsen yritelmiä. Mutta Tyrvään vanhan kirkon eli nykyisen Pyhän Olavin kirkon vieressä Rautaveden rannassa maalattu Poika ja varis on töistä viimeisiä ja jo valmiin taiteilijan työ.”
Virkamiesperhe asui Liekoveden rannassa Tyrvään keskustassa. Isä Peter Gallén työskenteli asianajajana ja muun muassa piti kotona Suomen Pankin konttoria. Talo oli vauras, mutta siellä oli varmastikin paljon meteliä, kun lapsia, palveluskuntaa ja eläimiäkin oli paljon.
”Axel vetäytyi mielellään vanhan kirkon maisemiin, jossa hänellä oli tutun maalaisperheen ullakolla huone”, Marja-Liisa Rönkkö kertoo.
Nuori maalari opetteli maalaustekniikkaa sillä, mitä hän maalaiselämässä näki. Lampaita, lehmiä, kuolleita vasikoita ja lintuja, mädäntyvä kuha.
Maalaus lammaslaumasta on ikuistettu Kallialan kylässä, jossa peltoaukeaa nykyisin halkoo Karkkuun menevä tie.
”Aluksi Gallén-Kallela oli enemmän realisti tai naturalisti, symbolismi tuli mukaan vasta myöhemmin.”
Tyrväällä kuohuivat vielä tuolloin vapaina Vammaskoski ja Hartolankoski. Keskiaikainen kauppareitti Kokemäenjoen vesistö onkin Rönkön mielestä piirtynyt myös taiteilijan päätuotantoon eli Kalevala-aiheisiin töihin.
”Vesi ja veneet ovat niissä pääroolissa. Se, kuinka vesi kimmeltää ja miten hän on kuvannut taivaan ja pilvet, niissä on samaa kuin jo nuoruuden maalauksissa Liekovedeltä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
