Lukijalta: Kaukolämpöfiktio sai vetämään kahvit väärään kurkkuun

Puuhaketta polttoaineenaan käyttävä lämpövoimala. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen

Risto Isomäen kolumnissaan (MT 19.2.) maalaama kuva kaukolämmöstä ei perustu tosiasioihin. Suomessa kaukolämpö ‒ maan yleisin lämmitysmuoto ‒ edustaa edistyneintä kaukoenergiateknologiaa maailmassa.

Suurin osa kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla ja hukkalämmöillä. Sähköisen tuotannon, teollisten lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden osuus on lisääntynyt merkittävästi. Isomäen mainitsemia pienydinvoimaloita tutkitaan myös vaihtoehtona.

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus kaukolämmön tuotannosta on enää noin 13 prosenttia ja vähenee edelleen. Kaukolämmön ominaispäästöt ovat pudonneet 75 prosenttia vuodesta 2010.

Kaukolämpöä voidaan tuottaa useilla eri lähteillä: sähköisesti, kun sähkö on edullista, ja polttolaitoksilla, kun sähkö on kallista. Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokset tuottavat eniten sähköä, kun lämpöä tarvitaan eniten. Kaukolämpö siis tukee sähköjärjestelmää joustavalla tuotantopaletillaan.

Suurten lämpövarastojen osalta kirjoittaja on ajan hermolla: hiekka-akkujen ja muiden käytössä olevien lämpövarastojen lisäksi Suomeen rakennetaan maailman suurimpia, veteen perustuvia lämpövarastoja, joita ladataan ja puretaan lämmön tarpeen ja sähkön hinnan mukaan.

Näen katseen siirtämisen pattereihin kummallisena: myös kaukolämpökodeissa on nykyisin usein lattialämmitys, jolloin pattereita ei tarvita. Lämpö saadaan jakaantumaan tasaisemmin huoneistoon kuin pistemäisestä lähteestä, kuten tulisijasta tai yksittäisestä ilmalämpöpumpusta. Sinänsä lämmön jakaminen pattereilla tai lattialämmityksellä koskee kaikkea vesikiertoista lämmitystä.

Isomäki korostaa tekstissä lämpöpumppuja lämmitysmuotona. Lämpöpumppujen teho laskee kovimmilla pakkasilla, eivätkä ne kykene kylmällä ilmalla paraatiarvoihinsa, eli niin sanottu COP-luku tippuu. Lämpöpumppulämmityksen kannattavuuteen vaikuttavat myös investointi- ja elinkaarikustannukset sekä sähkön hinta ja sähkönsiirtokulut.

Kiinteistöjen omat lämpöpumput muodostavat sähkön kysyntäpiikkejä silloin, kun sähköstä on talvipakkasilla pulaa. Pientaloissa puulämmitys on oiva tapa alentaa talviaikaisia sähkön hintapiikkejä. Kaukolämmitteisissä kerrostaloissa takat ovat harvinaisempia.

Katja Kurki-Suonio

toiminnanjohtaja

Kaukolämpö ry