Uutissuomalainen: Yllättävä lämmönlähde kasvaa Suomessa vauhdilla

Datakeskukset käyvät kuumina, kun ihmiset etsivät netistä tietoa. Samalla syntyy runsaasti hukkalämpöä hyödynnettäväksi.  Kuva: Viestimedian arkisto

Hukkalämmöstä on tullut Suomen eniten kasvava kaukolämmön lähde, Uutissuomalainen kirjoittaa.

”Datakeskukset ovat siinä aika isossa roolissa. Sitten on sekalaista teollista toimintaa, josta lämpöä saadaan”, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo.

Aiemmin energiayhtiöiden kannatti tehdä samalla kertaa lämpöä ja sähköä. Leskelän mukaan tilanne on muuttumassa.

”Vanhassa maailmassa jos joku tuotti pelkästään lämpöä, se vei verkossa mahdollisuuden tuottaa sähköä. Siksi hukkalämmöistä ei oltu aiemmin hirveän kiinnostuneita. Nykyään jos sähköä tuotetaan, sitä tehdään muualla kuin kaupungeissa.”

Kuntien energiayhtiöt ovat ostaneet paljon osuuksia tuuli- ja aurinkovoimapuistoista, jotka sijaitsevat maaseudulla ja rannikolla.

Energiateollisuus niputtaa lämmön talteenoton ja lämpöpumput hukkalämmön kanssa samaan kategoriaan. Tämän hukkalämpökokonaisuuden osuus Suomen lämmöntuotannosta oli vielä vuosikymmenen alussa 14 prosenttia. Osuus on nyt 19 prosenttia ja vuosikymmenen vaihteessa ennusteen mukaan jo 40 prosenttia.

Jos yrityskyselyihin perustuva Energiateollisuuden ennuste toteutuu, hukkalämpö olisi 2030 Suomen suurin lämmönlähde.

Kuva: Uutissuomalainen

Myös sähkökattiloiden osuus kaukolämmön lähteenä kasvaa voimakkaasti. Kasvu lähti vuosikymmenen alussa nollasta. Sähkökattiloiden osuus kaukolämmöstä on nyt neljä prosenttia ja ennusteiden mukaan 2030 vähintään kymmenen prosenttia.

Energiayhtiöt hankkivat sähkökattiloita, koska sähkö on Suomessa edullista, jopa Euroopan toiseksi halvinta. Sähköllä kannattaa tehdä lämpöä varsinkin silloin, kun pörssisähkön hinta laskee lähelle nollaa. Kaukolämpöjärjestelmässä energia pysyy varastoituna varsin pitkään.

Biomassan ja pelletin osuus on nyt huipussaan, 46 prosenttia kaukolämmön tuotannosta. Osuus lähtee tämän vuoden jälkeen laskuun, koska Venäjän hyökkäyssodan takia metsähaketta ei saa enää itärajan takaa ja sen hinta on noussut voimakkaasti.

”Kaikkien polttoaineiden osuus on laskeva”, Leskelä sanoo.

Ennusteen mukaan biomassan ja pelletin osuus on 2030 vähän alle 40 prosenttia.

Nopeimmin vähenee hiilen käyttö. Kun vielä toissa vuonna sen osuus kaukolämmön tuotannosta oli viidennes, tippuu osuus kahden vuoden kuluttua jo nollaan.

Myös muiden fossiilisten lämmönlähteiden eli öljyn, kaasun ja turpeen osuudet laskevat voimakkaasti pariin prosenttiin.