Sisko ja sen sisko
Sinikka ja Tiina Nopolan käsikirjoitustyössä on pientä roolijakoa: Tiina kehittelee enemmän juonta ja tarinaa, Sinikka sanoittaa lauluja. JAAKKO MARTIKAINENPinnalla
Rumpuja paukuttavan Risto Räppääjän äidit voivat katsoa lapsukaisen perään hyvillä mielin. Monessa mukana ollut Risto Räppääjä on alkanut elää omaa elämäänsä, mutta silti tiukasti äitiensä kaitsemana.
”Hyväksymme ilomielin, että hahmot elävät omaa elämäänsä ja niihin on niin eri näyttelijöillä kuin ohjaajillakin omat tulkintansa, Pakastaja-Elviäkin on monenlaista”, Tiina Nopola toteaa. ”Olemme silti aina mukana, emme ole päästäneet Ristoa käsistämme.”
Jo kymmenessä lastenromaanissa seikkaillut Risto Räppääjä hurmaa nyt valkokankaalla toista kertaa. Ensimmäinen Risto Räppääjä -elokuva perustui jo julkaistuihin kirjoihin. Nyt tarina tehtiin suoraan elokuvakäsikirjoitukseksi. Se syntyi aivoriihessä, jossa oli Tiina ja Sinikka Nopolan lisäksi ohjaaja Mari Rantasila.
Varsinainen käsikirjoitus syntyi samaan tapaan kuin Räppääjä-kirjatkin: sisarukset istuivat vieretysten tietokoneen ääressä ja kävivät jatkuvaa dialogia.
”Nyt tehtiin seikkailutarinaa, jonkinlaista lastendekkaria”, Tiina luonnehtii.
Vauhtia elokuvassa riittääkin. Risto Räppääjä ja polkupyörävaras -elokuvassa mennään pyörillä ja matkustetaan junassa. Kulkuvälineet ovat Sinikka Nopolan mukaan tietoisia valintoja.
”1800-luvun menopelit sekä edustavat nostalgiaa että ovat ekologisia. Rauha ja Lennart ovat sellaisia hiukan vanhanaikaisia.”
Nopolat tunnustautuvat rautatienostalgikoiksi ja kertovat matkustavansa mielellään junassa. ”Ollaan me matkustettu junalla sinne Höljäkkäänkin, mihin Lennart on tässä menossa”, Tiina lisää.
Sinikka myös kirjoittaa mielellään junassa. ”Sukulaiset olivat kyllä ihmeissään, kun kerran sanoin jossain lehtihaastattelussa, että viihdyn junassa paremmin kuin kotonani.”
Tiinaa harmittaa, että niin monet pienet juna-asemat ja seisakkeet eivät ole enää käytössä. ”VR voisi järjestää sellaisen elämysmatkailumahdollisuuden, että pääsisi joskus vanhoille asemille.”
Nopolat myöntävät auliisti, että ovat saaneet tehdä lastenkulttuurin saralla lähes kaiken haluamansa. Silti he kokevat, ettei lastenkulttuuria arvosteta samalla tavalla kuin muuta kulttuuria. ”On pieniä asioita, missä se näkyy”, Sinikka toteaa.
”Minulta esimerkiksi kysytään, vieläkö sä kirjoitat lapsille”, Tiina täydentää. ”Ihan kuin se ei olisi yhtä arvokasta kuin aikuisille kirjoittaminen.”
Kulttuurin moniottelijat vilahtavat itsekin uudessa Risto Räppääjässä. Tosin niin huomaamattomasti, että cameoroolit menevät varmasti useimmilta ohi.
Siskoksia selvästi isommissa sivurooleissa elokuvassa esiintyvät Suomen suosituimmat veljekset Martti ja Pantse Syrjä.
Eppu Normaalista tutut miehet hymyilevät tyytyväisinä nähtyään elokuvan kankaalla.
Pantsen elokuvaura ei vielä ole kovin pitkä, mutta Martilla on elokuvarooleja vino pino. Risto Räppääjä oli silti näyttelijä-muusikolle uusi kokemus.
”En ole ennen ollut lastenelokuvassa. Tämä on varsin riemastuttava elokuvagenre, joka sallii surrealistisen hupsuttelun ja naamanvääntelyn.”
”Aikuisten elokuvassa ei saa käyttää noin hienoja vaatteita”, Pantse kommentoi.
”Kiva, että sai olla edes yhdessä lastenelokuvassa, joka on vielä aivan loistava elokuva, erittäin sujuva pläjäys”, Martti vielä lisää.
”Siitä jäi todella hyvä mieli”, veljekset myhäilevät.
Mitäpä siihen lisäämään.
Sinikka ja Tiina Nopola ovat erottamattomat. Ainakin, kun puhutaan heidän luomistaan hahmoista, esimerkiksi jälleen valkokankaalle loikanneesta Risto Räppääjästä.
MIA PALOKALLIO
Risto Räppääjä ja polkupyörävaras -elokuvan ensi-ilta 12.2.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

