Pienen ihmisen suuri valinta

Omaa ensin asenne. Osta sitten aikamme ”valaistuneilta” tieteen tekijöiltä totuus. Noin pysyt mielikuviesi ja asenteidesi kaidalla polulla edelleen.

Yksiniittistä totuutta tarjoavista professoreista ja tutkijoista ei ole pulaa. Totuuden ja valistuksen markkinat ovat ympäristö-, ilmasto-, ja metsänkäytön kysymyksissä sekavat.

”Pienen ihmisen” suuri kysymys kuuluukin; keneltä ostan ja omaksun totuuden toimiakseni esimerkiksi metsäasioissa kestävän elinympäristömme ja taloutemme parhaaksi.

”Suomi kohtelee metsiään kammottavalla tavalla ”. Noin aloittaa ja jatkaa kammottavan yksipuolisesti professorin virkatuolistaan Atte Korhola (HS 21.2.).

Nämä valaistuksen kokeneet tulevat sinua iholle; kertomalla vanhojen puiden surmaamisesta henkipattoina rikollisina sellukattiloihin. He näkevät kautta Suomen – maailman parhaimman metsänhoidon maassa – vain puupeltoja ja raiskioita.

Puita ei surmaa kukaan – halata saattaa. Puita ei enää voi kaataa kukaan toimenpideluvatta. Niin ei tee suomalainen metsänomistaja tai ostaja. Ehkä Esplanadin puupeltoriveistä saattaa päätyä lahoja, vanhoja lehtipuita energiakäyttöön.

Yksipuolisella valistuksella on useinkin kätketty suurempi tarkoituksensa. Muistiini palaa 1970-luvun alulta ”taistolaisten” professorien kiihkeä oikeassa olemisen valistus tieteellisen sosialismin kyvystä ratkaista kaikki ihmiskunnan ongelmat. Voi meitä opiskelijan alkuja silloin ja teitä nyt totuuden markkinoilla!

Nytkin verhotut poliittiset päämäärät pyhittävät keinot. Todellinen tavoite nousee esiin vahvasti myös ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) puheenvuoroista.

Suuri verhottu tavoite heille on ilmastomuutoskeskustelun vanavedessä vivuttaa yksityismetsien käytön tiukka kontrollointi ympäristöministeriön alaisuuteen. Uskossaan väkevät näkevät, että vain ympäristöministeriön ohjauksessa Suomen huomen pelastuu. Kammottavan yksinkertaista, kammottavan ideologista toimintaa.

Vaihtoehtojakin onneksi on vielä tarjolla pienelle ihmiselle. Moniulotteisemmin johdattavat ajattelemaan esimerkiksi professori Petteri Taalaksen ja emeritusprofessori Jouko Tuomiston pohdinnat ympäristöterveydestä ja metsän roolista ratkaisuissa.

Olenko tehnyt oikean valinnan, sen aika näyttää? Pian saan taas keskittyä pieniin ilmastotekoihin; taimien istutukseen, puronvarsien suojeluun, uuden kasvun luontiin.