Käytännönläheistä ilmastotyötä

Metsän hoito ja hakkuu eivät tarkoita samaa kuin metsän hävittäminen. Metsänomistajana varmistan metsien hyvää kasvua oikea-aikaisilla taimikkojen ja nuoren metsän hoidolla sekä harvennuksilla ja uudistamisella. Jokaisen hakatun puun tilalle istutan keskimäärin neljä uutta tainta tai kylvän tukun siemeniä.

Hakatuista tukkipuun mittaisista puista valmistetaan pitkäkestoisia, pitkään hiiltä varastoivia tuotteita. Pitkäkestoisten tuotteiden valmistuksen sivuvirroista ja kuitupuun mittaisista harvennuspuista valmistetaan sellupohjaisia tuotteita (muun muassa bioaineita, papereita, kartonkia, tekstiilikuituja, liimoja). Monet niistä korvaavat fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Kuitupuumittaisia pienemmät rangat käytetään energiapuina tai jätetään maahan ravinteiksi.

Käytän jatkuvaa kasvatusta suometsäni hoidossa ja Natura-alueeseen rajautuvan metsän reuna-alueella sekä maisemallisista syistä kotimetsässäni.

Monimuotoisuuden turvaamiseen olen herännyt viime vuosina, ja nyt teen paljon enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Kymmenen vuotta sitten halusin putsata metsäni puhtaiksi pusikoista. Nyt jätän paljon lehtipuita ja riistatiheiköitä jo taimikon ja nuoren metsän hoidon yhteydessä.

Harvennuksissa ja päätehakkuissa pyydän säästämään isot haavat, lepät ja pajut. Päätehakkuissa pyydän jättämään säästöpuuryhmiä ja tekemään lehtipuutekopökkelöitä. Pystyyn kuolleet puut jätän lahopuuksi.

En kannata 20–30 prosentin suojelua metsäpinta-alasta. Kannatan täsmäsuojelua uhan­alaisten lajien ja elinympäristöjen kannalta, eli suojellaan ne alueet, joilla tiedetään elävän uhanalaisia eliöitä tai olevan uhanalainen elinympäristö.

En kannata yli 13 hehtaarin metsätiloille kaavailtua ilmastohyötyanalyysia. Se on paperinmakuista hommaa. Parempi on tehdä asioita käytännössä kuin täyttää papereita.