Suomen on valittava reilu ja avoin työlinja
Suomi tarvitsee vaikuttavia ja kaukokatseisia ratkaisuja, erityisesti koulutukseen ja osaamiseen panostamista sekä työllisyyden kannustinloukkujen purkamista.
Kuva: Carolina Husu1.6.202312:15
Suomen työllisyys on ollut viime vuosina hyvässä vedossa ja työllisyyslukemat ovat nyt ennätystasolla. Suomessa tehdään myös väestöön suhteutettuna eniten kokoaikatyötä pohjoismaisessa vertailussa. Tämä kaikki tilanteessa, jossa Suomea koetteli muiden maiden tavoin koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
Nyt ei kuitenkaan ole aika nostaa jalkoja pöydälle. Työmarkkinoilla on käynnissä suuri murros: jo vuodesta 2013 alkaen työmarkkinoille tulleet ikäluokat ovat olleet poistuvia pienempiä. Suunta ei ole kääntymässä, sillä historiallisen pienet, 2010-luvulla syntyneet ikäluokat tulevat työmarkkinoille 2030-luvun taitteessa.
Pelissä on suomalaisten hyvinvointi ja tulevaisuus, kun ikärakenteen muutos haastaa talouskasvun ja laittaa koville palvelut ja koko julkisen sektorin. Busseista loppuvat kuljettajat, päiväkodeista lastenhoitajat ja sairaaloista hoitajat, ellemme löydä ratkaisuja työvoimapulaan. Vaikka työllisyyslukemat ovat hyvät, työlinjaa tarvitaan enemmän kuin koskaan: jokaisen työkykyisen suomalaisen työpanosta.
Suomi tarvitsee vaikuttavia ja kaukokatseisia ratkaisuja, erityisesti koulutukseen ja osaamiseen panostamista sekä työllisyyden kannustinloukkujen purkamista.
Myös ansaitut eläkemenot ja terveydenhoitokulut kasvavat: 2030-luvun vaihteessa eläkemenot ovat suurimmillaan ja sairaaloiden sähköovet käyvät kuumimmillaan ikäihmisten hoidontarpeen takia.
Muutoksen kasvot vaihtelevat alueittain: vanhuksia on suhteellisesti eniten siellä, missä terveydenhuollon työvoiman ikärakenne on vaikea.
Suomi tarvitsee vaikuttavia ja kaukokatseisia ratkaisuja, erityisesti koulutukseen ja osaamiseen panostamista sekä työllisyyden kannustinloukkujen purkamista.
Koulutuksesta ja osaamisesta leikkaaminen olisi vanhojen virheiden toistamista. Ikäluokkien pienentyessä on tehtävä valintoja, joilla vahvistetaan kouluja ja oppimisen tukea. Työn kannustinloukkuja on purettava esimerkiksi alentamalla päivähoitomaksuja.
Tarvitaan lisää valvontaa, toimivampaa viranomaisyhteistyötä sekä lujempia sanktioita.
Osaamisen vahvistaminen ja kannustinloukkujen purkaminen ei kuitenkaan riitä. Kun tekijöitä ei ole, ratkaisevaksi asiaksi nousee työperäinen maahanmuutto. Tällä hetkellä Säätytalolla pohditaan maahanmuuttajille säädettävää tulorajaa, joka pahimmillaan saattaisi sulkea Suomen ovet myös monilta tänne haluavilta palvelu- tai hoiva-alan ammattilaisilta. Viestin pitäisi olla päinvastainen: Suomi on hieno maa tehdä työtä ja osallistua yhteiskuntaan, ja toivotamme tervetulleeksi kaikkien alojen osaajat.
Sen sijaan, että puolueet pyrkivät vaikeuttamaan ihmisten tuloa tänne, pitäisi keskittyä todellisen ongelman ratkaisuun: ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön, joka tekee myös yritysten keskinäisestä kilpailusta epäreilua. Pilkkapalkoilla sorretaan työntekijöiden oikeuksia, ja rehelliset yritykset kärsivät. Tarvitaan lisää valvontaa, toimivampaa viranomaisyhteistyötä sekä lujempia sanktioita.
Kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
