Lukijalta: Metsien rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tarkentuu tutkimuksen myötä

Hakkuu käynnissä. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo Haimi

Maaseudun Tulevaisuudessa on käsitelty Ilmastopaneelin tuloksia sopivasta hakkuutasosta suhteessa ilmastotavoitteisiin (MT 14.1.).

Metsät sitovat hiiltä ja vaikuttavat suoraan siihen, saavuttaako Suomi kansalliset ilmastotavoitteet ja EU:ssa yhdessä sovitut ilmastovelvoitteet.

Keväällä 2025 julkaistussa muistiossa Suomen ilmastopaneeli suositteli, että hakkuita vähennetään 61–64 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Tämä tarkoittaa noin 11–16 prosentin vähennystä vuoden 2023 tasosta (noin 73 miljoonaa kuutiometriä). Samalla ehdotimme metsälainsäädännön uudistuksia ja kannustimia, joilla hakkuutason maltillistaminen on mahdollista.

Viime viikolla julkaistussa Ilmastopaneelin ja Luontopaneelin yhteisraportissa tarkastelimme kolmea hakkuuskenaariota: 60, 70 ja 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ilmasto- ja luontotavoitteiden yhteensovittamiseksi näistä skenaarioista 60 miljoonaa kuutiometriä tuotti parhaan tuloksen.

Tämä synteesi, jossa otettiin huomioon kasvihuonekaasuinventaarioon joulukuussa tehdyt päivitykset, antoi lisäksi vahvan signaalin, että suuruusluokaltaan noin 10 prosentin vähennys hakkuisiin saattaisi riittää Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen. Se tarkoittaisi noin 64–65 miljoonan kuutiometrin vuosittaisia hakkuita sekä onnistumista ilmastonmuutoksen hillintätoimissa muilla sektoreilla ja myös metsänhoitotoimissa. Arviointiin liittyy epävarmuutta, minkä vuoksi raportin lopussa tuodaan esiin, että tarkemman hakkuutason määrittäminen on syytä tehdä jatkossa omana työnään.

Tieteellinen tieto ja sen perusteella tehtävät johtopäätökset tarkentuvat vuosi vuodelta. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta sopiva hakkuutaso riippuu tietenkin myös muualla kuin metsissä tehtävien ilmastotoimien edistymisestä.

Jyri Seppälä

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori