MTK ja Metsäteollisuus kavahtavat tiedepaneelien esitystä hakkuurajoituksista
Järjestöt listaavat joukon muita keinoja, joilla metsien kasvua voidaan vahvistaa.
Hakkuurajoitusten vaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin metsäisiin maakuntiin, joissa vaihtoehtoisia elinkeinoja on rajallisesti, Metsäteollisuus varoittaa. Kuva: Jaana KankaanpääSuomen ilmastopaneeli ja Suomen luontopaneeli vaativat hakkuiden rajoittamista 60 miljoonaan kuutiometriin nykyisestä noin 73 miljoonasta kuutiosta.
”On tarkoitushakuista väittää, että metsien kokonaishiilitase paranisi mitä vähemmän metsää hakataan. Paneelit sivuuttavat puutuotteiden pitkäaikaiset hiilivarastot, fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen sekä sen, että ilman hakkuita metsien kasvu hiipuu. Tällaista yksisilmäisyyttä on vaikea ymmärtää”, MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä sanoo.
Myös Metsäteollisuus ry huomauttaa, että hakkuurajoitukset eivät ole kestävin tai tehokkain keino Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamiseen.
MTK:n mielestä hakkuutason rajoittaminen johtaisi väistämättä ilmastohaittoihin. Jos puunkorjuu ja teollisuus siirtyvät maihin, joissa ympäristöstandardit ovat Suomea heikommat, kasvaisi globaali hiilijalanjälki niin sanotun hakkuuvuodon seurauksena. Lisäksi puuston kasvu hiipuu, jos metsiä ei uudisteta aktiivisesti.
Paneelien esitykset sivuuttavat MTK:n mukaan myös sen laajan ja vaikuttavan työn, jota metsänomistajat ovat tehneet luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi.
Metsäteollisuuden mukaan hakkuiden rajoittaminen heikentäisi alueellista elinvoimaa ja vientituotteiden kilpailukykyä sekä leikkaisi työpaikkoja ja valtiontalouden veropohjaa.
Johtopäätös hakkuiden rajoittamisesta onkin Metsäteollisuuden mielestä lyhytnäköinen ja kapeakatseinen.
”Suomessa tulee nyt keskittyä hakemaan keinoja, joilla metsien ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet yhteen sovitetaan metsien talouskäytön kanssa”, edellyttää Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki.
Hakkuurajoituksilla olisi merkittäviä talous- ja työllisyysvaikutuksia, erityisesti maakunnissa.
Metsien kasvua voidaan järjestöjen mukaan vahvistaa tehokkaasti metsänhoidon keinoin, ripeällä uudistamisella, taimikonhoidolla, jalostetun viljelyaineiston käytöllä, lannoituksilla oikeilla kohteilla, turvemaiden tuhkalannoituksella sekä peitteisen kasvatuksen hyödyntämisellä siellä, missä se on tarkoituksenmukaista.
MTK muistuttaa, että ilmastopolitiikan painopisteen tulee olla fossiilisten päästöjen nopeassa vähentämisessä.
”Metsät eivät ole tasapainottava maksumies EU:n ilmastovirheille. Metsämme tuottavat uusiutuvia, hiiltä sitovia raaka-aineita yhteiskunnan tarpeisiin”, Hemmilä painottaa.
MTK korostaa, että päätöksentekijöiden on nähtävä metsät laajemmin kuin paneelien esityksissä.
Hakkuiden vähentäminen noin 70 miljoonasta kuutiometristä 55 miljoonaan kuutiometriin merkitsisi Metsäteollisuuden mukaan kymmenessä vuodessa miljardiluokan menetyksiä puunmyyntituloissa, verotuloissa ja palkoissa.
”Vaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin metsäisiin alueisiin, joissa vaihtoehtoisia elinkeinoja on rajallisesti. Hakkuiden rajoittaminen olisi rajussa ristiriidassa talouden kasvutavoitteiden kanssa. Myös maamme huoltovarmuus ja teollisuuden investointikyky heikentyisivät.”
”Suomen politiikkatoimien tulee ensisijaisesti keskittyä fossiilisten päästöjen nopeaan vähentämiseen ja metsien kasvun vahvistamiseen – ei keinotekoisiin hakkuurajoitteisiin”, Rantamäki tähdentää.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
