Kaivos- teollisuuden murros

Kaivosteollisuus ry vaati (MT 22.1.) nopeutusta – jopa valtion apuja – kaivosalan murros­kehitykseen, ”jota ohjaavat digitalisaatio ja sähköistyminen”. Vauhti siellä on kyllä ollut jo niin vinhaa, että yhteiskuntakehitys, osana kokonaisuutta, on kyydistä pudonnut jo ajat sitten.

”Digitalisaatio on lisännyt älyä niin koneisiin kuin prosesseihin. Nokia, Sandvik ja Telia kehittävät jo maailman ensimmäistä 5G-kaivosverkkoa”, kertoo kaivosteollisuus. Kevitsalla se näkyy jo: kaivosjohtaja johtaa kaivosta Ruotsissa asuen ja maksaa Kevitsan palkasta kuntaveronsakin sinne.

Kun ”kaivosyhtiö Boliden korvaa Kevitsan kaivoksella 13 dieselkäyttöistä kiviautoa sähköisillä”, poistuvat auto­kuskitkin. Autoja voidaan ohjailla vaikkapa Ruotsista, samoin tietokoneohjattavia, 43 kuution kauhoin varustettuja jättimäisiä kaivinkoneita.

Murros, suorastaan katas­trofinen on yhteiskunnallinen, kaivosalan nopean kehityksen tuoma. Sanoma, jota puolin ja toisin aluksi toistettiin: ”Kaivoksen toiminnan on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttävää”, on täysin unohdettu.

Seuraukset näkyvät. Sodankylä ajautui jo kriisikunnaksi, mutta koronatuet pelastivat. Kevitsan, Sakatin ja Pahtavaaran kaivokset eivät ole lisänneet vaan vähentäneet työpaikkoja, palkkakehitys huomioiden myös työtuloja ja niistä verotuloja kunnalle. Yksikään kaivosyhtiö ole maksanut euroakaan viemistään, nyt yhteensä jo yli neljän miljardin euron malmeista, eikä veroja tuloistaan.

Kehitys näkyy siinäkin, että ennen kaivoskautta Sodankylä, Kittilä ja Inari elivät tasatahtia 19 veroprosentilla. Kaivoskunnista Sodankylällä nyt 21 ja Kittilällä 20,25. Kaivoksilta säästynyt Inari porskuttaa yhä 19 prosentilla eikä hae valtiolta köyhäinapua, kuten hakee – ja miljoonan saikin Sodankylä.