Miljoona virkaa: Parempi versio minusta

Mielipide

31.12.201817:57

Kolumni

Eveliina Kutila

Vuodenkierrossa ollaan siinä vaiheessa, että illalla tehdään kaikenlaisia uuden vuoden lupauksia. Tähtisadetikun loisteessa luvataan niitä perinteisiä eli olla röökitön, rasvaton tai tipaton. Moni on myös päättänyt kehittää itseään: olemaan kärsivällisempi, huomioimaan toiset paremmin tai auttamaan enemmän muita.

Useimpia uuden vuoden lupauksia yhdistää ajatus olla jollain tavoin parempi ihminen. On toki ylevää pyrkiä olemaan paras mahdollinen versio itsestä – ei vain itsensä, mutta myös läheisten takia.

Mutta kertovatko lupaukset pohjimmiltaan jonkinlaisesta pettymyksestä itseen? Halutaan olla sitä taikka tätä, koska ei olla tyytyväisiä itseen. Yleensä luvataan asioita, joita toteuttamalla kehittää itselleen ominaisuuksia, joita yleisesti pidetään hyvinä. Sen vuoksi niihin myös liittyy isoja odotuksia, joiden jäädessä toteutumatta on pettymys suuri.

Mitäpä jos lupaisimme rakastaa itseämme juuri sellaisina kuin olemme kaikkine vajavaisuuksinemme, puutteinemme ja piirteinemme. Uskon, että tämän lupaamalla ei ensi joulukuun viimeisenä päivänä tarvitsisi luvata enää mitään tai ainakaan mitään itseään paremmaksi kehittävää.

Lupaamalla rakastaa ja hyväksyä itsemme, meistä tulee kuin varkain parhaita mahdollisia versioita itsestämme. Se vaatii ainoastaan luottoa itseen, ei laihdutusta eikä itsehillinnän harjoittelua eikä fyysistä tai henkistä rääkkiä.

Tiedän, helpommin sanottu kuin toteutettu, mutta vuorelle kiivetään askel kerrallaan. Jokainen pienikin askel vie kohti huippua.