Voi voittajia, voi voitettuja
Ville Niinistö löysi oikean nappulan ja painoi sitä voimalla.Politiikka on raaka laji. Tulipa voitto tai tappio, puoluejohtajalle tulee joka tapauksessa noutaja.
Vihreiden Ville Niinistö veti puolueensa kaikkien aikojen kuntajytkyyn – ja saa sen kunniaksi lähteä tehtävistään ensi kesän puoluekokouksessa.
Näin ovat vihreät suuressa viisaudessaan kirjanneet puolueensa sääntöihin. Sota ei yhtä miestä kaipaa. Kierrätys kunniaan. Kokeillaan jotain ihan muuta.
Politiikan penkkiurheilijan mielestä siinä ei tietenkään ole mitään järkeä. Miksi vaihtaa koutsi, joka on vienyt joukkueensa paalupaikalle?
Niinistö on ristiriitoja herättävä hahmo. Haastava ja ärsyttävä poliitikko, jota erityisesti poliittiset vastustajat arvostelevat löysistä puheista, populismista ja älyllisestä epärehellisyydestä.
Toisin sanoen häntä pidetään vaarallisena vastustajana. Se on puoluejohtajalle hyvä brändi. Niinistö selvästi löysi oikean nappulan ja painoi sitä voimalla. Taitaa muuten olla sama nappula, jonka persupomo Timo Soini löysi vähän aikaisemmin – ja kadotti vähän myöhemmin.
Joka tapauksessa Niinistö jättää seuraajalleen muhkean perinnön, jota ei tumpelokaan ihan ensimmäisissä vaaleissaan pysty tärväämään – mutta kun oikein yrittää, niin ehkä jo sitä seuraavissa.
Soini käytti vaalien alla paljon aikaa itsensä ja persujen kehumiseen. Saavutukset eivät kuulemma ole lopunperin tärkeitä, vaan hyvä tarina, Timo Soinin tarina.
Kuntavaaleissa se sai sellaisen lopun kuin populistipoliitikkojen tarina usein saa. Esimerkin voi tietysti helposti hakea persujen edeltäjän SMP:n historiasta. Kun karismaattiset Vennamot väistyivät, alkoi pesänryöstö. Siinä hajosi poliittinen perintö ja myös puolueen maallinen omaisuus. Konkurssi oli totaalinen.
Soinin seuraaja joutuu jatkamaan synkkien ennusmerkkien alla.
Hallituspolitiikka on sulattanut kannatuksen. Eduskuntavaaleihin verrattuna persut menetti 300 000 ääntä. Mihin ne menivät? Tulevatko ne koskaan takaisin?
Persut herätti Ison Jytkyn alla uurnille kansalaisryhmiä, joka olivat pitkään viitanneet kintaalla herrojen vaalikotkotuksille. Sillä kertaa he lähtivät äänestämään ja uskoivat saavansa aikaan muutoksen.
Muutosta ei tullut. Persuista tuli hallituspuolue, joka söi vaalilupauksensa. Äänestäjät pettyivät ja ovat nyt vetäytyneet kuoreensa. Saapa nähdä palaavatko koskaan takaisin?
Soinilla ei ole hätää. Hän jatkaa ministerinä siihen asti, kunnes hyppää politiikan ulkopuoliseen namuvirkaan, suurlähettilääksi tai muihin siisteihin sisähommiin.
Sieltä on hyvä ukkopersun aika ajoin urahdella kuin uunin pankolta, että, pojat perkules, tärväsitte komean perinnön.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

