Promillepäästöt ovat puppua

Mielipide

18.8.202102:00

Kolumni

Nikke Kinnunen

"Suomen päästöt ovat vain noin promille maapallon päästöistä, joten Suomessa tehtävien ilmastotoimien vaikutukset jäävät väistämättäkin vähäisiksi."

Tämä on ilmastokeskustelussa yleinen heitto. Sitä toistetaan kansan syvissä riveissä, toimittajien teksteissä ja suurtenkin eduskuntapuolueiden poliitikkojen puheissa.

Ymmärtäähän tuon. Väite on lyhyt, ytimekäs, tehokas ja tavallaan tottakin.

Pitää paikkansa, että Suomen rajojen sisäpuolella syntyy noin promille maapallon päästöistä. Tilasto ei kuitenkaan kerro Suomen päästöjen kokonaisuutta. Suuri osa kulutuksesta jää nimittäin virallisen tilastoinnin ulkopuolelle.

Jos kaikki kulutus laskettaisiin, Suomen kokonaispäästöt kasvaisivat kolmanneksella tilastoidusta. Eniten kuluttavat kotitaloudet, ja 2000-luvulla kulutus on kasvanut lähes joka vuosi.

Suunta on väärä.

Suomen ilmastopaneelin mukaan suomalaisten kotitalouksien päästöjen pitäisi pienentyä 70 prosenttia kestävän tason saavuttamiseksi.

Global Footprint Network -verkosto laatii arvioita eri maiden hiilidioksidipäästöistä. Verkoston tilaston mukaan Suomi tuottaa enemmän luonnonvaroja kuin suomalaiset kuluttavat. Tässä arviossa kuitenkin tarkastellaan Suomen rajojen sisäpuolella kasvavaa biomassaa ja sen käyttöä.

Suomalaisten kulutukseen päätyy runsaasti tuontitavaraa. Näin kulutuksen päästöjä siirretään toisten kontolle. Kuva suomalaisten päästöistä jää epätarkaksi. On helppo syyttää muita, esimerkiksi Kiinaa.

Jonkinlaisen käsityksen saa verkoston laatiman asukaskohtaisen hiilijalanjäljen perusteella. Suomalaisen jalanjälki on maailman 28. suurin.

Kiina on samalla listalla sijalla 66.

Epäsuhta johtuu suomalaisten korkeammasta elintasosta. Siis siitä, että keskivertosuomalainen voi ostaa ja ostaakin enemmän tavaraa kuin keskivertokiinalainen.

Viime vuosikymmeninä kiinalaisten osa on ollut valmistaa tavaraa suomalaisten ja muiden länsimaiden kulutukseen. Tilastoissa valmistajamaa näyttää suurelta syylliseltä.

Tämä ei toki tarkoita synninpäästöä. Kiina tuottaa myös kotimaanmarkkinoille.

Työn ulkoistamisen seurauksena kolmansien maiden elintaso on noussut. Kulutusjuhla on laajentunut maailmassa uusille alueille.

Ratkaisu ongelmaan on yksinkertainen: kulutuksen tuntuva vähentäminen. Sitten todelliset ongelmat vasta alkavatkin.

Kotitalouksien kulutus on talouskasvun merkittävä moottori. Talouskasvu puolestaan turvaa sen elintason, johon olemme tottuneet.

Kotitalouksien päästöjen leikkaaminen 70 prosentilla vaatisi väistämättä kulutuksen leikkaamista. Suomen nykyisen elintason ylläpitäminen olisi silloin äärimmäisen vaikeaa, ehkä mahdotonta.

Ratkaisuksi tarjotaan muun muassa irtikytkentää. Sillä tarkoittaa tilannetta, jossa talouskasvu onnistuisi ilman luonnonvarojen liikakäyttöä. Toistaiseksi se on pelkkä haave.

Päästöjä on pakko vähentää, mutta riittävät vähennykset vaatisivat kulutuksen vähentämistä, ehkä jopa rajoittamista.

Tämän seikan myöntäminen on äärimmäisen epämukavaa.

Nykyinen hyvinvointimme perustuu siihen, että ostamme aivan liikaa.