Monipaikkaisuudella on kasvava merkitys kuntien elinvoimalle − jotta hyöty saadaan, erityisesti yhden asian pitää olla kunnossa

Suomen Kylät ry:n maallemuuton asiantuntijan Johanna Niilivuon mielestä Puumalan kunta on hyvä esimerkki siitä, miten kunta voi ottaa aktiivisen roolin ideoida ja visioida maallemuuttoa rohkeasti.  Kuva: Saara Lavi

Kesälomakausi on kuumimmillaan, ja puoli Suomea vetäytyy mökeilleen nauttimaan maaseudun rauhasta ja lataamaan akkuja. Moni etätyöläinen aloittaa mökkikauden jo hyvissä ajoin ennen lomia.

Koronavuosista lähtien vapaa-ajan asunnoilla vietetty aika on ollut vahvassa kasvussa, ja mökkimaisemissa tehtävä etätyö on selkeästi lisääntynyt. Etätyön lisäksi mökkivuorokausien lisääntymiseen vaikuttanee mökin omistajien melko korkea keski-ikä. Yhä useampi vapaa-ajanasukas on siirtynyt tai siirtymässä eläkkeelle, ja mökkeilyyn on enemmän aikaa käytettävissä.

Monella paikkakunnalla monipaikkaiset vapaa-ajan asukkaat ovat merkittävä piristysruiske. Monissa kunnissa vakinaisten asukkaiden määrä on vähenemässä, jolloin vapaa-ajan asukkaiden merkitys korostuu. Vahvistuvalla monipaikkaisuudella voi jatkossa olla entistä tärkeämpi rooli alueiden kehitystä ja potentiaalia ohjaavana tekijänä tasaamalla väestönkehityksestä aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia.

Kuntien kannalta vahvistuva monipaikkaisuus tarkoittaa tarvetta siirtää huomiota vakituisten asukkaiden lisäksi monipaikkaisiin asukkaisiin. Heitä voi mökkiläisten ohella olla esimerkiksi kahden tai useamman paikkakunnan välillä reissaavat opiskelijat.

Samalla tavoin kuin matkailijoiden kohdalla puhutaan viipymän pidentämisestä, samaa ajatusmallia tulisi entistä enemmän noudattaa monipaikkaisten asukkaiden kohdalla. Keskiössä ovat silloin etätyöläisten ja opiskelijoiden työskentelymahdollisuudet. Ovatko kunnan tietoliikenne- ja mobiiliyhteydet sellaisessa kunnossa, että jokaisesta niemestä ja notkelmasta pystyy tekemään sujuvasti etätöitä, tai löytyykö kunnasta vähintäänkin toimivat ja houkuttelevat etätyötilat?

Kunnilla on tässä iso rooli, mutta selkeä tarve on luoda Irlannin mallin kaltainen kansallinen etätyöstrategia koko Suomeen. Palvelutarjontaa kannattaa kehittää sekä ikääntyvien mökkiläisten että kiireisten lapsiperheiden tarpeisiin. Tällaisia ovat muun muassa esimerkiksi paikallisten yrittäjien kanssa yhteistyössä toteutettavat mökkitalkkaripalvelut.

Kuntien täytyy jatkossa ottaa entistä aktiivisempi rooli hyötyäkseen täysipainoisesti monipaikkaisuudesta. Kunnan tulee varmistaa, että se tietää millainen joukko monipaikkaiset ovat ja millaisia tarpeita heillä on. Monipaikkaisten kuulemisesta ja osallistamisesta tulee huolehtia, sillä monipaikkaisissa asukkaissa on tutkitusti heitä, jotka ovat kiinnostuneet osallistumaan asuinalueensa kehittämiseen.

Toimivien ja riittävien peruspalveluiden äärellä monipaikkainen vapaa-ajanasukas voi alkaa miettiä muuttamista mökille vakituisesti asumaan. Tuleva rakentamislaki helpottaa muutosta, mutta kunnan oma tahtotila vaikuttaa edelleen paljon asiaan.

Tällä hetkellä kunnat suhtautuvat hyvin vaihtelevasti vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksien muutoksiin. Ennakoivalla neuvonnalla ja jopa herättelemällä mökkiläisiä miettimään kirjojen muuttamista mökkipaikkakunnalle kunta voi tehdä aktiivista työtä uusien vakituisten asukkaitten houkuttelemiseksi.

Tästä hyvänä esimerkkinä on Puumalan malli, jonka keskiössä ovat asiakkaan neuvonta ja yhteinen päämäärä mökin omistajan kanssa. Puumalassa on jopa työskennellyt maallemuuttoa edistävä muuttoagentti hyvin tuloksin. Vahvassa mökkikunnassa on järjestetty käyttötarkoituksen muutos -klinikoita yhdessä rakennustarkastajan kanssa sekä toteutettu kyselyitä ja tutkimuksia monipaikkaisuudesta.

Puumalan malli osoittaa, että kunta voi ottaa hyvin aktiivisen roolin ideoida ja visioida maallemuuttoa rohkeasti. Aloittaa voi vaikkapa tekemällä selkeän oppaan käyttötarkoituksen muutoksesta mökistä kodiksi. Samalla kunnan tulee vastata mahdollisesti kasvavaan neuvonnan tarpeeseen, kehittää omia palveluprosessejaan sujuviksi sekä luoda kohtaamispaikkoja kunnan ja monipaikkaisten asukkaiden välille. Näin kesäaikaan torit ja tapahtumat tarjoavat siihen oivan mahdollisuuden.

Niin viimeisin mökkibarometri kuin keväällä julkaistu maaseutubarometri luovat tulevaisuususkoa maaseutukunnille: vapaa-ajan asukkaat viihtyvät maaseudulla entistä pidempään, ja suomalaisten kiinnostus muuttaa maaseutumaisempaan ympäristöön on lisääntynyt vuodesta 2020.

Kuntien tulee selvittää omien monipaikkaisten asukkaiden tarpeet ja panostaa “meillä on hyvä asua ja yrittää” -markkinoinnin sijaan aktiiviseen neuvontaan, osallistamiseen sekä kohtaamisiin arjessa ja erilaisissa tapahtumissa.

Johanna Niilivuo

maallemuuton asiantuntija

Suomen Kylät ry