Hiilinieluista kaivataan selkokielistä tietoa

Tässä lehdessä (MT 21.7.) oli Risto Perttulan teksti ja hakatun metsän hiilinielu/hiilipäästö arvio, jossa hän ansiokkaasti perusteli uudistetun metsän kasvuun lähtöä ja siitä väistämättä syntyvää hiilinielua.

On helppo olla samaa mieltä. Ovatko tutkijat huomioinet sen että, jo kolmantena vuotena aukkohakkuun jälkeen uusi kasvusto on täyttynyt sankasta vihermassasta? Se sisältää horsmaa, vattua, ym. mutta myös puuntaimia – koivua, kuusta, mäntyä ja haapaa, varsinkin kun metsän pohja on muokattu, mutta myös silloin kun uudistamistyöt on laiminlyöty.

Tuo massa tiettävästi tuottaa happea ja kuluttaa hiilidioksidia, ja syntynyt puuaines varastoituu joka vuosi uusiin puuntaimiin, joita on miljoonia. Kasvusto lisääntyy kaiken aikaa lisäten samalla hiilinielua, kuten vahva kasvatusmetsikkö.

Jatkossa hoitojen aikana maahan kaadettu vesakko taas muuttuu kelopuuksi, myöhemmin maatuakseen, toimien samalla ötököiden ja hyönteisten pesäpuina ja ravintona. Tuntuu siltä että tutkijat ovat asennoituneet poliittisesti, unohtaneet vanhan viisauden; Suomen maaperä on luontaisesti metsittyvää ja syntyvää hiilinielua.

Olisi suotavaa että tiedemiehet perustelisivat tutkimuksensa tämän lehden palstalla helposti ymmärrettävään muotoon, että metsänomistajat ja suuri yleisö sekä poliitikot ymmärtäisivät mistä on kyse.