Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Keskittäjillä linjan muutoksen paikka

    Korona-aika vie meidät suomalaiset monessa asiassa perimmäisten kysymysten äärelle. Tässä ja nyt tärkeintä on, että selviydymme mahdollisimman vähin inhimillisin ja taloudellisin vahingoin. Samalla pitää kuitenkin jo olla näkyä siitä, millaista Suomea tulevaisuudessa rakennamme.

    Kauaskantoisimpia valintoja on valinta keskitetysti tai hajautetusti toimivan yhteiskunnan välillä. Kumpaan suuntaan Suomi menee? Ihmiset näyttävät tuon valinnan tehneet. Jo ennen korona-aikaa virta vei väljemmille vesille. Eikä pelkästään Suomessa, vaan myös kansainvälisesti. Kehitystä selittää ihmisten toiveiden muuttuminen.

    Yhä useampi haaveilee väljemmästä ja luonnonläheisemmästä elämästä. Toivoo arkea lähempänä ikääntyviä vanhempia ja muuta perhettä. Moni pohtii voisiko useamman kotiseudun identiteetti näkyä myös käytännössä, kahden kodin elämänä. Oma perheenikin on tehnyt tämän ratkaisun, arjen ja vapaa-ajan paikkoina.

    Työuran päätyttyä ajatus uudesta elämänvaiheesta vaikkapa lapsuuden maisemissa houkuttaa niin ikään monia. Ajattelen, että kun ihmiset saavat elää toiveidensa mukaan, he ovat onnellisempia ja voivat paremmin. Politiikan keinoin puolestaan pitää vastata ihmisten toiveisiin ja rakentaa mahdollisuuksia.

    Keskustan toistasataavuotinen linja on hajautetusti toimivan Suomen rakentaminen. Siinä on ollut ja on edelleen kyse ihmisten ja maan eri osien välisestä tasa-arvosta. Tuota linjaa meillä ei ole tarvetta muuttaa, päinvastoin. Keinoja kylläkin. Myös aluepolitiikkaa pitää tehdä ajassa. En pelkää myöntää, että virheitäkin on tässä suhteessa tehty.

    Linjan muuttamisen tarve on kuitenkin niillä voimilla, jotka ovat ajaneet ihmisten, palvelujen ja työpaikkojen keskittämistä. Kokoomuksen muutaman vuoden takainen sadan suurkunnan Suomi on tästä esimerkki. Myös korkeakoulutuksen keskittäminen on ollut kokoomuksen asialistalla. Se olisi vakava virhe. Suomi pärjää vain osaamisella.

    Koulutus säteilee mahdolli­suuksia niin nuorille, yrityksille kuin maakunnille. Siksi olemme päättäneet noin 10 000 uudesta aloituspaikasta vuosina 2020–2022 alkaviin koulutuksiin kaikkialla Suomessa. Suuntaa on muutettu.

    Samoin koulutusvastuita on lisätty: Esimerkiksi Oulussa koulutetaan jatkossa psykologeja, Jyväskylässä ja Turussa diplomi-insinöörejä, Joensuussa puheterapeutteja, Savon­linnassa liikunnanohjaajia, Kajaanissa sosionomeja, Seinä­joella insinöörejä ja Rovaniemellä rakennusmestareita.

    Silti edelleen kymmenet tuhannet nuoret jäävät joka vuosi ilman hakemaansa korkeakoulupaikkaa. Keskustan tavoite on, että lisäämme vielä tällä vaalikaudella aloituspaikkoja lisää ympäri Suomen. Näin saamme nuoret koulunpenkille ja työelämään osaajia kaikkialla Suomessa.

    Keskittämisen ”perusteet” ovat ylipäätään murentuneet. Voi kysyä, mikä luonnonlaki se on ikinä ollutkaan? 2020- luvulla monilla aloilla – myös valtion hommissa – tehokkaan työpäivän voi tehdä missä tahansa.

    Yksi este joustavammalle työelämälle ovat olleet työpaikkojen parkkiintuneet toiminta- ja ajattelutavat. Korona on osoittanut, että toisinkin voidaan toimia. Digiaikana vanhat, paikkaan sidotut säännöt eivät yksinkertaisesti enää päde. Maailmalla suuryitykset näyttävät tästä jo suuntaa.

    Etätyön mahdollisuuksien lisääminen on myös ilmastoteko, kun työpaikalle joutuu kulkemaan vain silloin, kun se on aidosti välttämätöntä.

    Jotta ihmisten arki sujuu ja elämisen edellytyksiä on koko maassa, yhteyksien, myös nettiyhteyksien, pitää olla kunnossa. Olemme siirtymässä huippunopeiden 5G-yhteyksien aikaan. Toimivat verkkoyhteydet ovat välttämätön edellytys sille, että etätyö onnistuu ja sähköiset palvelut pelaavat koko maassa.

    Keskustan tavoite on vauhdittaa ja varmistaa investointeja suomalaisten yhteyksiin. Päätöksiä pitää tehdä jo tulevina kuukausina, osana hallituksen budjettiriihessä sovittua Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

    Ihmisten ja maan eri osien välisestä tasa-arvosta tässäkin on kyse, mutta myös Suomen saamisesta uudelleen nousuun.

    Myös kaksoiskuntalaisuuden edistämistä on jatkettava. Tavoitteena tulee olla, että useamman kodin elämä tunnis­tettaisiin entistä paremmin palveluissa, osallistumisen mahdollisuuksissa ja verotuksessa.

    Suomen tulevaan kehitykseen otetaan seuraavan kerran isommin kantaa huhtikuun kuntavaaleissa.

    Vaihtoehdot ovat aika lailla selvät. Uskon aidosti politiikkaan, joka lähtee ihmisten toiveista ja tasa-arvoisista elämisen edellytyksistä kautta Suomen.

    Suomen suuntaan voimme itse vaikuttaa.

    Annika Saarikko

    keskustan puheenjohtaja

    tiede- ja kulttuuriministeri

    Keskustan linja on hajautetusti toimivan Suomen rakentaminen.