Lukijalta: Hallitus vie Suomea kohti maksullista koulutusta

Ammattiopissa. Kuvituskuva. Kuva: Jarno Mela

Erikoisen vähälle huomiolle julkisessa keskustelussa on jäänyt Petteri Orpon (kok.) hallituksen toteuttama aikuiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen alasajo.

Aikuiskoulutustuki on lopetettu, mutta myös ammatillisen koulutuksen leikkaukset tehdään siten, ettei oppilaitoksilla ole enää mahdollisuutta kouluttaa toista tutkintoa tekeviä eikä tutkintoaan täydentäviä tai osaamistasoaan nostavia.

Samaan aikaan hallitus on valmistellut ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusjärjestelmien uudistuksia, joissa korkeakoulut eivät enää saa rahoitusta toisen korkeakoulututkinnon suorittaneista opiskelijoista.

On totta, että tietyillä aloilla yritykset voivat kouluttaa osaajia itselleen, mutta erityisesti julkisilla koulutus- sekä sosiaali- ja terveysaloilla kouluttautuminen jatkossa tulee vähintään vähentymään rajusti tai loppumaan kokonaan. Samaan aikaan juuri näillä aloilla on työntekijöillä oltava lakisääteiset tutkinnot, jotta työssä voi ylipäätään toimia.

Pidämme Suomea sivistysvaltiona ja olemme tunnettuja hyvästä koulutuksestamme. Meillä on myös vuosikaudet ollut laaja ymmärrys osaamisen merkityksestä talouden kasvuun, työelämän murroksesta, osaamisen päivittämisen tarpeesta kaikissa ikäryhmissä sekä siitä, että koko yhteiskunta hyötyy läpi elämän jatkuvasta oppimisesta.

Nyt Suomi on hallituksen toimesta nytkähtämässä kohti maksullista koulutusta, koska hallitus uskoo kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten sekä yksityishenkilöiden maksukykyyn kouluttautua omalla rahalla.

Hallituksen ajamasta suuresta koulutusjärjestelmän muutoksesta tulee käydä enemmän yhteiskunnallista keskustelua.

Muutos kun ei ainoastaan vaikuta aikuisiin vaan myös nuoriin, joiden pitää jatkossa kerrasta valita oikea ala loppuelämäksi. Hallituksessa ja ministeriössä ei nähdä, että urapolut muovautuvat elämän ja ympäröivän yhteiskunnan muutosten myötä, eivät hallituksen päätöksillä.

Tämä historiallinen muutos osuu luonnollisesti eniten ikääntyneille seuduille ja siten itäiseen Suomeen kaventaen myös alueen nuorten kouluttautumismahdollisuuksia.

Kysymys kuuluukin, onko muutos välttämätön säästöjen nimissä ja onko hallitus ottanut huomioon pitkän aikavälin vaikutukset maamme kasvulle ja sivistystasolle? Hallituksen esitysten perusteluja lukiessa vastaus on valitettavasti kielteinen.

Hanna Kosonen

kansanedustaja (kesk.)

Savonlinna

Vesa Kallio

kansanedustaja (kesk.)

Mikkeli