Lukijalta: Opetustoimen leikkauksilla otetaan lainaa tulevilta sukupolvilta
Lakkauttamalla rahoituksen opetustoimen henkilöstökoulutukselta hallitus vaarantaa opettajien mahdollisuudet päivittää osaamistaan erityisesti pienillä paikkakunnilla, joilla ei ole rahkeita rahoittaa koulutusta itse, kirjoittavat Johanna Albert ja Malin Eriksson.Opetus- ja kulttuuriministeriön 23.9. antamissa talousarvioesityksessä ja tuottavuusohjelmassa todetaan, että opetustoimen henkilöstökoulutuksen erillisistä määrärahoista luovutaan kokonaisuudessaan vuodesta 2025 lukien.
OAJ yhdessä SOOL ry:n kanssa otti asiaan välittömästi kantaa toteamalla, kuinka lyhytnäköistä hallitukselta on leikata täydennyskoulutuksen rahoitusta. Esitys myös vesittää pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteet, joihin kuuluvat muun muassa tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua, laadukas koulutus sekä Suomi maailman osaavimpien kansakuntien kärjessä. Tämä kaikki sivistyksen teemavuonna 2024.
Hallitus ottaa leikkauksella lainaa tulevaisuudelta ja maksattaa Suomen velat tulevien sukupolvien osaamisella ja hyvinvoinnilla. Osaaminen on Suomen kultamunia muniva kana. Munien kulta tulee opettajien osaamisen päivittämisellä, joka tässä pyyhkäistään pois.
Aluehallintovirastot ovat ainoana tahona järjestäneet yli 50 vuoden ajan suunnitelmallista, jatkuvaa, lyhytkestoista ja osallistujille maksutonta täydennyskoulutusta ammattitaitoisesti ja edullisesti, suomeksi, ruotsiksi ja saameksi. Se on saanut osallistujilta erinomaiset palautteet.
Täydennyskoulutus tavoitti viime vuonna 40 000 opettajaa, ja tänä keväänä salamannopeasti toteutettuun kriisikoulutukseen tuli alle vuorokaudessa 5 000 ilmoittautumista. Toimintamäärärahaa on käytetty vuosittain noin miljoona euroa.
Tehtävää ei ole siirretty kenellekään. Lapsivaikutusten arviointia ei ole tehty.
Kunnat eivät pysty rahoittamaan tällaista koulutusta. Itse järjestettynä täydennyskoulutuskustannukset olisivat pienemmälle kunnalle aina suhteellisesti suurempaa kuntaa kalliimmat, ja samalla kyseenalaistetaan alueellinen yhdenvertaisuus.
Epäilemmepä myös, lähtisikö kuormittunut opettaja oma-aloitteisesti vapaapäivänään seminaariin tai webinaariin, maksaisi omasta pussistaan monta sataa euroa ja lisäksi mahdolliset matkat ja majoitukset.
Voi hyvinkin olla, että tämän päivän päättäjän lapsi tai lapsenlapsi ei saa enää opetusta, joka olisi kehittynyt muuttuneen toimintaympäristön mukaan. Kansainvälisesti Suomi taantuu osaamisessa edelleen.
Vetoamme Suomen eduskuntaan: kantakaa vastuu, joka meillä aikuisilla on, älkää heittäkö hallitusohjelman tavoitteita roskakoriin, älkääkä lyhentäkö velkaa lastemme ja nuortemme tulevaisuudella. Hinta on liian kallis.
Johanna Albert
puheenjohtaja
Malin Eriksson
yhdistyksen jäsen
Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet, VSV ry:n hallitus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









