Keskustelua ilman konkretiaa

Kotitaloudet käyttävät vuodessa 12 miljardia euroa elintarvikkeisiin. Tämä on niiden kokonaismenoista noin 11 prosenttia. Saman verran kuluu viinaan, tupakkaan ja kodin ulkopuolella syömiseen.

S-ryhmästä saatujen tietojen mukaan tuosta 12 miljardin summasta alle 100 miljoonaa euroa on viime vuosina vaihtanut ”kassaa” eri kaupparyhmien välillä. Prosentteina tämä on noin 0,75.

Tuo vajaat 100 miljoonaa euroa on potti, josta kauppa kilpailee kovin panoksin. Ainoa panos tällä hetkellä on hinta.

S-ryhmästä on kerrottu, että mitään muuta vaihtoehtoa ei ole kuin hintojen jatkuva lasku. Ei kaikissa tuotteissa, mutta elintarvikkeissa.

Kyseessä on kilpailu kahden kaupparyhmän, S-ryhmän ja Lidlin välillä. Kesko joutuu tulemaan polkumyynnissä näiden perässä.

Nähtäväksi jää, onnistuuko S-ryhmä laittamaan Lidlin polvilleen saalistushinnoittelullaan. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan saalistushinnoittelulla tarkoitetaan tilannetta, jossa määräävässä asemassa oleva yritys tarkoituksella altistaa itsensä tappioille tai luopuu voitosta lyhyellä aikavälillä olemassa olevien tai potentiaalisten kilpailijoiden sulkemiseksi pois markkinoilta.

Lidlin tultua Suomeen S-ryhmän markkinaosuus on noussut noin 30 prosentista 47 prosenttiin. Myös Lidlin markkinaosuus on kasvanut, mutta merkittävästi hitaammin.

Voidaan kysyä, miten suureen markkinaosuuteen S-ryhmä pyrkii? Rahasta heillä ei ole pula, mutta valta-asema markkinoilla ei ole tavoitellulla tasolla.

S-ryhmä jakoi vuonna 2016 kaikilta asiakkailtaan keräämiään rahoja takaisin asiakasomistajille vajaat 400 miljoonaa euroa. Voittoa tuli vajaat 300 miljoonaa euroa, eli käytännössä yhteensä 700 miljoonaa.

Vuonna 2016 S-ryhmä investoi yhteensä 500 miljoonalla eurolla. Vuoden 2016 ”ylijäämä” oli S-ryhmällä yhteensä siis 1,2 miljardia euroa. Saalistushinnoittelu ei tältä osin täytä KKV:n määritelmää.

Maatalousyrittäjien tappio vuonna 2016 oli samaiset 1,2 miljardia euroa. Populistinen rinnastaminen, mutta sinänsä paljon kuvaava yhteensattuma.

Kaupan edustajat toistavat keskustelua ja yhteistyön kehittämistä. Hyvä niin. Konkreettisia esityksiä kaupalta ei tosin ole nähty.

Ainoa mitä on nähty, ovat uudet halpuuttamiskierrokset sekä tuonnin ja omien tuotemerkkien lisääminen. Niillä ei suomalaisen ruuan tuottajan asemaa kohenneta.