Vaihtoehtoisia liikennereittejä on vahvistettava – Suomi tarvitsee viitoskäytävän
Savon radan, valtatie 5:n ja Kuopion lentoaseman muodostama logistinen kokonaisuus yhdistää itäisen Suomen teollisuuden, metsätalouden ja biotalouden kuljetukset pohjoiseen sekä länteen, kirjoittaa Tytti Määttä.
Kuopion lentoasema, valtatie 5 ja Savon rata muodostavat logistisen kokonaisuuden, kirjoittaja toteaa. Kuva: Kari Salonen, Markku Vuorikari, Jaana KankaanpääSuomen liikennejärjestelmä on rakennettu pitkälti yhden pohjois–etelä-suuntaisen käytävän varaan – ja se tekee siitä yllättävän haavoittuvan.
Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristö on muuttunut nopeasti. Idän liikenne on käytännössä pysähtynyt ja kuljetusvirrat ovat siirtyneet uusille reiteille. Samalla on tullut näkyväksi yksi liikennejärjestelmämme keskeinen haavoittuvuus: vaihtoehtoisia kuljetusreittejä on liian vähän. Suomen logistisen järjestelmän haavoittuvuutta lisäävät heikot poikittaisyhteydet.
Suomessa keskustellaan nyt perustellusti pohjoisen yhteyden vahvistamisesta Ruotsiin. Se on tärkeä osa ratkaisua, mutta samalla on tarkasteltava koko järjestelmää. Pohjoiseen suuntautuvat kuljetukset tarvitsevat useampia reittejä.
Tässä viitoskäytävällä on keskeinen rooli. Savon rata, valtatie 5 ja Kuopion lentoasema muodostavat logistisen kokonaisuuden, joka yhdistää itäisen Suomen teollisuuden, metsätalouden ja biotalouden kuljetukset pohjoiseen sekä länteen.
Savon rata on kokonaisuudessaan Kouvolan ja Kontiomäen välillä yksiraiteinen. Radan kapasiteetti on rajallinen ja kehittämisinvestoinnit ovat jääneet vähäisiksi vuosikymmenten ajan. Samaan aikaan kuljetusmäärät ovat kasvaneet ja reitin strateginen merkitys korostunut.
Myös maanteiden rooli on keskeinen. Suomen vientiteollisuuden kuljetukset alkavat usein alemmalta tieverkolta – metsäteiltä ja vähäliikenteisiltä teiltä. Näiden teiden kunto ratkaisee käytännössä sen, pääseekö raaka-aine liikkeelle. Huoltovarmuus syntyy koko logistisesta ketjusta.
Keskustelu liikenneinvestoinneista on ajankohtainen myös julkisen talouden näkökulmasta. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö totesi hiljattain Ylen haastattelussa, että julkisen talouden sopeutuspaine jatkuu ja uusia säästöjä joudutaan etsimään. Siksi investointien on kohdistuttava hankkeisiin, joilla on strateginen merkitys taloudelle ja turvallisuudelle.
Viitoskäytävä on juuri tällainen kokonaisuus. Euroopan unionissa liikenneverkkoa rakennetaan TEN-T-järjestelmän kautta, ja näihin eurooppalaisiin liikennekäytäviin kohdistuu myös merkittävää EU-rahoitusta. Suomelle olisi strategisesti tärkeää varmistaa toinen pohjois–etelä-suuntainen TEN-T-ydinkäytävä, joka kulkisi Savon radan ja valtatie 5:n kautta.
Tämä vahvistaisi Suomen huoltovarmuutta, parantaisi vientiteollisuuden kuljetuksia ja loisi mahdollisuuksia EU-rahoituksen hyödyntämiseen tulevissa investoinneissa.
Komission tuoreessa linjauksessa korostetaan, että unionin itäiset seudut ovat keskeisiä koko Euroopan resilienssin kannalta. Näiden alueiden infrastruktuurin kehittäminen on osa yhteistä eurooppalaista turvallisuutta.
Suomen liikennepolitiikassa tämä tarkoittaa yhtä asiaa: vaihtoehtoisia reittejä on vahvistettava. Siksi Suomen on perusteltua hakea Savon radan ja valtatie 5:n muodostamaa viitoskäytävää osaksi Euroopan TEN-T-ydinverkkoa.
Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
