Pakolaisille sijaa maaseudulta?

Lähi-idästä ja Afrikasta Eurooppaan tulevien pakolaisten määrä voi nousta miljooniin. Nyt kun Suomi valmistautuu ottamaan joitain tuhansia, voi Suomen velvoite nousta kymmeniin, jopa sataan tuhanteen vastaanotettavaan.

Pakolaiset koetaan Suomen kansantaloudelle rasitteena ja osa kansalaisista kokee vierasmaalaiset uhkana, joten rasismi lisääntyy. Olisiko mahdollista kääntää maahanmuutto positiiviseksi asiaksi?

Suomi selvisi 70 vuotta sitten paljon suuremmasta pakolaistulvasta, kun 420 000 siirtolaista ja lisänä ilman työtä jääneet rintamamiehet asutettiin pientiloille. He rakensivat talonsa ja kasvattivat perheensä hyvin pienin yhteiskunnan avustuksin.

Nyt sotien jaloista tänne tulevia tulisi kohdella samalla tavalla. Nykymaailmassa ei kylmien tilojen osoittaminen ole kuitenkaan järkevää, mutta heille tulisi osoittaa työtä. Kielitaidottomina he eivät työllisty normaalein palkkaehdoin. Onkin syytä hyväksyä se, että heitä voisi palkata selkeästi halvemmalla. Palkka nousisi kielitaidon ja osaamisen karttuessa esimerkiksi viidessä vuodessa työehto­sopimusten mukaisiksi.

Kymmenet tuhannet lapsiperheet ja kotona asuvat vanhukset tarvitsisivat kotiapua, jota työtä maahanmuuttajat voisivat mieluusti tehdä. Samalla he kotoutuisivat ja oppisivat kielen. Samalla säästettäisiin laitoshoidon kuluista ja kieliopetuksesta.

Maatiloilla ja pienyrityksissä on paljon tekemätöntä työtä, mutta ei kykyä palkata nykyehdoin työntekijää. Pakolaiset löytäisivät niistäkin työpaikoista mielekkään paikan kotoutua. Maalta löytyisi halpoja asuntoja. Metsänraivaus ja marjanpoiminta voisivat antaa lisätienestiä tekeville ihmisille.

Kun esitän ajatuksen pakolaisten palkka-alesta, tiedän saavani arvostelua osakseni. Miettikääpä kuitenkin hetki: Onko vastaanottokeskuksiin säilöön ottaminen ihmisarvoista elämää? Siellä ei opita kieltä, laitostutaan ja toimettomana turhaudutaan.

On syytä ajatella myös kustannuksia ja tuottoja. Nykyinen valtion ja kuntien ylläpitämä vastaanottojärjestelmä on kallis: ilmeisestikin kuluja on kymmeniä tuhansia euroja vuodessa kutakin tulijaa kohden. Jos he eivät kotoudu ja työllisty, kulut ovat loputtomat.

Jos sallitaan pakolaisten työllistyvän pienellä palkalla, me voimme ottaa erittäin suurenkin määrän pakolaisia eikä se tule yhteiskunnalle maksamaan juuri mitään. Päinvastoin sillä satatuhatta työiässä olevaa henkilöä voi paikata merkittävästi Suomen kestävyysvajetta.

Talvisodan jälkeen säädettiin kolmessa kuukaudessa pika-asutuslaki. Onko EU:lla ja Suomella kykyä ja inhimillisyyttä tehdä pikaisesti vastaavat lait, joilla pakolaiset saadaan sidottua töihin, kotoutumaan ja hyödyntämään uutta yhteiskuntaa, josta he ovat hakeneet turvaa?

Sipoo