Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Essayah: Afrikkalaisen sikaruton nitistäminen on yhteistyötä

    Viranomaisohjeiden noudattaminen on oleellinen osa afrikkalaisen sikaruton torjuntatoimia, kirjoittaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd).
    ASF-torjuntaa on harjoiteltu vuosia ennen ensimmäisen tautitapauksen ilmenemistä Suomessa.
    ASF-torjuntaa on harjoiteltu vuosia ennen ensimmäisen tautitapauksen ilmenemistä Suomessa. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Afrikkalaista sikaruttoa löydettiin kaksi viikkoa sitten Vaalimaalta, ja sen jälkeen tilanteen hoitaminen on ollut sekä ministeriön että torjuntatoimia johtavan Ruokaviraston prioriteetti.

    Onni onnettomuudessa on ollut, että jo vuosia erilaisia torjuntatoimia on tehty, metsästystä tehostettu näytepalkkioin ja epidemian mahdollista puhkeamistakin harjoiteltu. Villisikajahdissa tarpeelliset yötähtäimet ja valolähteet koko Suomessa salliva muutos tehtiin toimestani metsästyslakiin heti hallituskauden alussa.

    Viime syksynä Viron tautitilanteen pahennuttua lisättiin sekä rahoitusta että sidosryhmien välistä yhteistyötä riskeihin varautumiseksi.

    Kaikesta ennalta ehkäisevästä työstä huolimatta tartunta kantautui Suomeen tämänhetkisen käsityksen mukaan villisikojen mukana itärajan yli. Ruokavirasto määräsi välittömästi tartuntavyöhykkeelle useita taudintorjuntatoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää tartuntojen leviäminen vyöhykkeellä ja sen ulkopuolelle.

    Viranomaisyhteistyötä tehtiin mm. Rajavartiolaitoksen kanssa riistaporttien sulkemiseksi raja-aidasta.

    Alueelle on saatu koulutettua nopeasti yli 400 metsästäjää raatojen etsimiseen, jotta tartunta-alue saadaan määriteltyä ja rajattua, ja myöhemmin villisiat poistettua. Muu liikkuminen on kiellettyä, jotta villisiat eivät poistu alueelta.

    Sikasektorin lisäksi tilanne haastaa muutakin ruokaketjua mm. alueen rehun tuotantoa ja viljan viljelyä, metsätaloutta, koneyrittäjyyttä ja muita maaseutuelinkeinoja.

    Toimet viennin jatkumisen turvaamiseksi käynnistettiin välittömästi. Parissa päivässä sovittiin matkalla olleiden lähetysten perillepääsy ja alueellistamissopimusten turvin mm. Etelä-Korean ja Uuden Seelannin viennin jatkuminen.

    Nämä maat muodostavat reilusti yli puolet ns. kolmasmaa viennistä. Alueellistamista koskevia neuvotteluja jatketaan Kiinan ja Japanin kanssa koko Suomea koskevan tuontikiellon purkamiseksi.

    Viljakauppa on jo saatu alueella avattua viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Ruokavirasto, Suomen Viljava oy ja vilja-alan toimijat löysivät viime viikolla mallin varastoida vilja tarvittaessa Viljavan varastoissa edellytetyn 30 vuorokauden ajan.

    Metsätyörajoituksia on voitu höllentää ydinalueen ulkopuolella eli tartuntavyöhykkeellä. Siellä sallittua on kaikki metsänhoitotyöt, jotka tehdään ilman moottorikäyttöisiä välineitä. Puiden istutus istutusputkella, käsinkylvö ja taimikon heinääminen, samoin suunnittelu- ja neuvontatyö.

    Jokaisen sallitulla alueella liikkuvan on muistettava noudattaa puhdistus- ja desinfiointiohjeita. Metsäalan ja koneyrittäjien tilanteeseen etsitään lisää ratkaisuja, kun alue ja rajoitustoimet on määritelty.

    Muualla Suomessa torjuntatoimia tulee edistää. Keväällä nostimme maatalousinvestointien bioturvaresurssia, joten sieltä voidaan tukea tilojen suoja-aitojen rakentamista. Samoin villisikakanta minimoidaan niin hyvin kuin se rajan yli liikkuvan villieläimen kohdalla on mahdollista.

    Tämä tauti kuten vuoden 2023 lintuinfluenssa nitistetään tehokkaalla yhteistyöllä ja viranomaisohjeita noudattamalla.

    Kolumnin kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraattien puheenjohtaja.
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.