Stadardijumala ja homopolitiikka

Mielipide

13.4.201116:00

Kolumni

Mia Palokallio

- Uskotko jumalaan?

- Millaista jumalaa tarkoitat?

- No, ööö, sellaista standardijumalaa.

- Standardijumalaa?

- No, sellaista kirkon perusjuttua, isä, poika jne.

- Ahaa, no uskotko itse jumalaan?

- En.

- Millaiseen jumalaan et usko?

Outoa kyllä, tuo ateistin ja teologin jumalakeskustelu vei ajatukseni politiikkaan ja palmusunnuntain vaaleihin. Politiikan ja uskonnon sekoittamistahan ei meillä katsota oikein hyvällä.

Silti ne sivuavat toisiaan, onhan arvovalinnoissa kyse nimenomaan siitä mihin sinä uskot, millaisia asioita tahdot viedä eteenpäin. Vaaliuurnilla mietitään, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä. Millaiseen maailmaan, millaiseen elämään minä uskon?

Väittäisinkin, että uskonto on mukana näissä vaaleissa enemmän kuin pitkään aikaan. Uskonnon värittämiä keskusteluita on käyty ainakin homopolitiikasta. Silti se, mitä näistä asioista ajattelee, ei välttämättä kerro, tunnustautuuko uskovaksi. Uskovan ne haastavat kysymään itseltään, millaiseen Jumalaan uskoo.

Tässä Kantrissa puhutaan myös uskosta (s. 20). Vaikka Valamon luostarin munkkien usko tuntuisi vieraalta, meille jokaiselle voisi joskus tehdä hyvää ottaa vastaan heidän kutsunsa hiljaisuuteen.

Uskoi tai ei, pääsiäinen tarjoaa pysähtymisen paikan. Välillä on hyvä hiljentyä ja miettiä, mihin uskoo, mikä kantaa.