Karhut ovat ongelma nautakarjalle

Luin hämmästellen Keskisuomalaisen lauantaisessa artikkelissa ollutta Mavin eläinten hyvinvointitukeen ja laidunnukseen liittyvää linjausta. Se osoittaa varsin raadollisesti todeksi, kuinka erilaiselta maailma näyttääkään kirjoituspöydän takaa katseltuna, kuin mitä se sitten on täällä maajalasta nähtynä ja elettynä todellisuutena.

Karjaahan laidunnetaan ilomielin ja mahdollisimman pitkään, sehän on eläinten parhaaksi ja mahdollistaa hoitajille enemmän aikaa sadonkorjuuseen seuraavaa sisäruokintakautta varten.

Tosiasia kuitenkin on, että karhukanta lisääntyy koko ajan muuttuen entistäkin näkyvämmäksi. Jälki- ja osin näköhavainnotkin jopa keskellä kirkasta päivää todistavat niiden elävän jo aivan asumusten nurkilla.

Vuokranavettamme takana olleessa kaurapellossa on useampana vuonna ollut karhun/karhujen ruokapaikka, eli käytännössä aivan maatilan pihapiirissä.

Hieman etäämpänä sotketut ja isoin aloin tallatut kaurapellot ovat olleet arkea enenevissä määrin, samoin säilörehupaaleja on revitty moneen kertaan kesässä säännöllisesti, jo monen vuoden ajan. Kuulin juuri mieheni suusta tuoreimmasta paalien repimishavainnosta.

Karhut ovat jo laittaneet miettimään enemmän. Enää ei olekaan ollut kovin mukavaa mennä aamuhämärässä hakemaan lehmiä laitumilta. Ei ole voinut olla varma, jos joutuu pentujen ja emon väliin ja saa äkäisen karhurouvan niskaansa, siinä ei mönkijäkään paljon pelasta.

Joka päivä on myös hiehoilla ollut nimenhuuto, ovatko ne kaikki ehjinä ja tallessa, mutta sehän on hoitunut rehuja viedessä. Koko ajan kuitenkin täytynyt olla enemmän ja enemmän varpaillaan.

Ymmärrän tukiin liittyvän valvonnan, mutta perään myös tarpeellista joustoa asioihin, joihin viljelijä itse ei pysty mitenkään vaikuttamaan. Ehdotankin, että laitatte ensi vuonna tukihakemuspapereihinne rasti ruutuun kohtaan lisäyksenä: karhujen edellisvuosien esiintyminen laidunalueillanne/laidunalueittenne liepeillä.

Se mahdollistaisi jouston eläinten laidunnusaikaan, mikäli alueen karhukarja alkaisikin aktiivisesti pyöriä samoilla laitumilla navetan asukkien kanssa. Yleensähän karhuhavainnoista tehdään ilmoitus riistahoitopiireihin, mistä rastin todenperäisyyttä voisi vielä valvoakin.

Ei liene kenenkään etu yksisilmäisesti tuijottaa jotain paperilla olevaa määräystä, jos siitä samalla muodostuu taloudellista ja aineellista tappiota ilman omaa syytään karhujen temmellyskentän keskelle asumaan päätyneille karjatilallisille. Karhuemo pentuineenhan on lailla suojattu, karjatilallisen ollessa nykylinjauksessa direktiiviviidakon lainsuojaton...