Lukijalta: Tekoäly voi olla menestys tai katastrofi, ratkaisu on lainsäätäjien käsissä

Kone korvaa ihmisen voiman ja älyn. Lainsäätäjien on herättävä ajoissa rajoittamaan tekoälybisneksen valtaa, kirjoittaja korostaa.  Kuva: Timo Filpus

Hyvinvointimme perustuu siihen osaamiseen, jotka menneet sukupolvet ovat keränneet viimeisen miljoonan vuoden aikana. Opiskelun ja työkokemuksen avulla olemme voineet omia itsellemme hyvin pienen osan tästä massiivisesta pääomasta.

Perinteisesti tämä opittu osaaminen on tehnyt ihmisyksilöistä yhteiskunnalle arvokkaita ammattimiehiä, asiantuntijoita ja taiteilijoita, jotka ansaitsevat työllään ja yrityksillään toimeentulonsa.

Tekoälyä opetetaan samalla tavalla olemassa olevan tiedon avulla, josta suuri osa on jo kerätty nettiin suurten yritysten kuten Google toimesta – ilmaiseksi ja tekijänoikeuksista mitään välittämättä.

Tämän lisäksi tekoäly voi käytännössä varastaa ilmaiseksi nykyisten lakimiesten, lääkärien, insinöörien, johtajien ja taiteilijoiden osaamisen vain seuraamalla heidän toimintaansa.

Käytännössä tämä johtaa ennennäkemättömän suureen omaisuuden siirtoon, kun yhteiskunnan tärkein omaisuus ja ihmiskunnan yhteinen perintö siirretään kahdeksalta miljardilta ihmiseltä muutaman suuren tekoälyfirman omistukseen.

Tekoäly muuttaa yhteiskunnan oikeudellisia ja taloudellisia perusteita ratkaisevasti, siksi tarvitsemme vastauksia moniin kysymyksiin, jotta voimme varautua tuleviin uhkakuviin.

Mistä ihmisille maksetaan palkkaa, jos tekoälyn ohjaamat koneet tekevät kaiken paremmin? Miten yhteiskunnan toiminnat rahoitetaan? Kuka kantaa vastuun jos tekoäly tekee päätöksiä? Kuka omistaa tekijänoikeudet?

Demokraattisissa maissa tekoälyn kehitystä ei kuitenkaan kannata jarruttaa, koska diktatuurit haaveilevat maailmanvallasta tekoälyn avittaman armeijan, propagandan ja ihmisten valvonnan avulla. Demokratioissa päättäjien hälytyskellojen olisi pitänyt soida punaisina jo 20 vuotta.

Tekoäly tulee tehostamaan asiantuntijoiden työtä - ja siksi se vaikuttaa aluksi täysin vaarattomalta. Mutta vähitellen se oppii toimimaan nopeammin ja tehokkaammin kuin mentorinsa - ilman luovuuden, tunteiden, etiikan, sielun ja hengen edistämää viisautta.

Tarvitsemme paljon uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan kaikkien päätösten vastuun kantaa aina nimetty ihminen, koska konetta ei voi rangaista sakoilla, vankilalla tai some-häpeällä.

Parhaimmillaan tekoäly voi antaa meille lisää vapaa-aikaa työn tehostuessa. Toisaalta tekoäly voi rapauttaa ymmärryksen, sekä viedä työn ilon ja elämän merkityksen.

Onko tekoäly menestys tai katastrofi - riippuu täysin siitä miten viisaasti poliitikot osaavat lainsäädäntöä kehittää muuttuvassa maailmassa.

Antti Roine

Ulvila