EU hyvästelee polttomoottorit ‒ sähköiseen liikenteeseen siirtyminen ei ole mutkatonta
Uusien bensiini- ja dieselautojen taru on päättymässä vuonna 2035.
Polttomoottorien autojen tie on päättymässä vuonna 2035. EU:ssa saa silloin rekisteröidä enää vain täysin päästöttömiä autoja. Kuva: Jaana KankaanpääEU aikoo lopettaa uusien polttomoottoriautojen myynnin vuodesta 2035. Vaikka päätös on vasta tekeillä, useat autonvalmistajat ovat jo viritelleet suunnitelmansa sen mukaiseksi.
Polttomoottoriautojen taru loppuu, kun EU alkaa vaatia uusilta autoilta nollapäästöjä.
Innokkain ympäristöväki haluaisi uusien polttomoottoriautojen valmistuksen loppuvan jo aiemmin.
Esimerkkiä etunojasta antaa EU:n ulkopuolelle jäänyt Norja, joka suunnittelee lopettavansa uusien polttomoottoriautojen myynnin jo vuonna 2025.
Myös virallinen Suomi puhuu kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden puolesta. Pelkästään sähköiseen liikenteeseen siirtyminen ei meillä ole kuitenkaan aivan helppoa.
Etäisyydet ovat pitkät ja ihmiset harvassa. Sähköautot taas ovat parhaimmillaan kaupunkiliikenteessä.
Ja sitten meillä on vielä pitkä talvikausi kiusana. Se tipauttaa sähköautolle luvatusta kantamasta helposti kolmanneksen pois.
Jakelun ja tavaraliikenteenkin pitäisi toimia. Siihen sähkö ei ole paras ratkaisu. Etenkin raskaita kuljetuksia on hankala sähköistää.
Liikenneministeri Timo Harakan (sd.) mukaan Suomi ei ole lähtenyt mukaan uusien polttomoottorien täyskieltoa ajaviin aloitteisiin. Monista muista maista poiketen Suomi haluaisi pitää myös biokaasun yhtenä vaihtoehtona liikenteen käyttövoimana jatkossakin.
EU:ssa biokaasun mahdollisuuksia ei ymmärretä. EU:n linjaus onkin lopettamassa sekä biokaasun että uusiutuvan dieselin hyödyntämisen uusissa henkilöautoissa.
Pohjois-Suomea ajatellen kovalta kuulostaa myös EU:n komission vaatimus, että sähköisen liikenteen tarpeisiin teiden varsiin pitää rakentaa latauspaikkoja vähintään 60 kilometrin välein tien molemmille puolille.
Vetytankkauspisteitä pitäisi vastaavasti olla 150 kilometrin välein.
Liikenneministeriö myöntää, ettei tavoite ole Suomen osalta realistinen. Vaikeuksia voi tulla muuallakin, sillä EU:n laajuisen latausinfrainvestoinnin kustannukset saattavat nousta jopa 120 miljardiin euroon vuoteen 2040 mennessä.
Euroopan autoteollisuus on seurannut EU:n hanketta oudon ponnettomasti. Ehkä käyttövoimalla ei ole autonvalmistajille väliä, kunhan uusien autojen kauppa käy.
Viime aikoina Euroopan autoteollisuutta edustava ACEA on terävöittänyt lausuntojaan. Järjestöä huolettaa vuoteen 2030 asetetut päästönormien tiukennukset, jotka vaativat täyssähköautojen markkinaosuuden valtavaa kasvua lyhyessä ajassa.
Esimerkiksi Saksan autoteollisuus haluaisi pitää polttomoottorit ja ladattavat hybridit paletissa mukana. Polttomoottorien päästöt voisi täyskiellon sijaan leikata uusiutuviin polttoaineisiin siirtymällä.
Myös Suomen kannattaisi terhakoitua asiassa. Bensa- ja dieselautot ovat tarpeen Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa. Ihmisten ja tavaroiden sujuvan liikuttamisen lisäksi ne ovat välttämättömiä myös huoltovarmuuden ja pelastustoimen takia.
Pelkkiin sähkö- ja vetyautoihin pakolla siirtymisessä ei siten ole hirveästi tolkkua.
Sähköautojen yleistymisen suurena jarruna on edellä mainittujen ongelmien lisäksi hinta. Valtaosa Suomen teillä liikkuvista autoista on noin viiden tuhannen euron hintaluokassa.
Niistä ei edes käytettyihin sähköautoihin kovin helpolla hypätä.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
