Mikä hallitus tuhosi turve-elinkeinon?
Lehdessä oli puutteellinen kirjoitus turvetuotannon ahdingosta (MT 15.3.). Ei olisi tarvinnut paljoakaan vaivaa nähdä, kun muutama tärkeä tosiasia olisi löytänyt tiensä myös tähän lehteen.
Kuten jutun lopussa todettiin, askelmerkit tähän surkeaan tilanteeseen asetettiin jo 2000-luvun alussa Lipposen–Niinistön–Hassin hallituksen aikaan. Siitä lähtien turpeelle on luotu negatiivista imagoa.
Turpeen kohtalo on sinetöity jo vajaat 20 vuotta sitten. Vaikka nykyinen hallitus olisikin kuunnellut Bioenergia ry:n ohjetta, tilanne olisi ihan sama. Vaikka tätä hallitusta ei olisi ikinä nimitetty, olisi turpeen ja turvetuottajien ahdinko ihan sama!
Vapon mukaan turpeen käyttö laski vuonna 2019 noin 20 prosenttia, ja viime vuonna lasku jatkui yhtä suurena. Siihen on kaksi syytä, eikä se toinen ei ole nyt tänä vuonna voimaan astunut 2,7 euron veronkorotus/MWh. Korotus koski yhtälailla kivihiiltä, maa- ja nestekaasua sekä kevyttä ja raskasta polttoöljyä.
Suurin syy on turpeelle aiheutettu imagohaitta viime vuosikymmenten aikana. Vapon mukaan energialaitokset eivät halua ostaa turpeella tuotettua energiaa. Näin turpeen markkinat ovat huonontuneet merkittävästi ja tuotanto romahtanut.
Energiaturpeelle ei ole ollut enää entisenlaista kysyntää. Turpeen tuotanto oli vuonna 2018 Bioenergia ry:n mukaan 22,2 miljoonaa kuutiota ja vuonna 2020 vain 6,5 miljoonaa kuutiota. Tuotanto oli siis viime kesänä alle 30 prosenttia siitä, mitä se oli vuonna 2018.
Kulutuksen laskuun ei ole mitenkään vaikuttanut vuoden alussa voimaan astunut energiaveron korotus. Päätöskin tehtiin viime kesän tuotantokauden jälkeen! Joten vastaus otsikkoon on, että ei ainakaan tämä hallitus.
Toinen yhtä suuri syy turpeen energiakäytön romahdukseen on päästöoikeuden hinnan nouseminen. Vuoden 2017 toukokuusta lähtien päästökauppaan liittyvän päästöoikeuden hinta on noussut moninkertaiseksi.
Vuodesta 2013 päästöoikeuden hinta on kymmenkertaistunut ja lähentelee nyt 40 euroa. Lehden artikkelin mukaan päästöoikeuden hinta voisi olla 46 euroa parin vuoden kuluessa eikä siitäkään voi syyttää tätä hallitusta.
On itsensä pettämistä väittää, että turvetuotanto olisi kaatunut ”taannehtivasti” 2,7 euron energiaveron korotukseen, jonka kumminkin maksaa loppukäyttäjä.
Mikko Kärki
Lempäälä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

