Iijoen kalaportaille on edullinen vaihtoehto

Yksi hallituksen kärkihankkeista on vaelluskalakantojen elvyttäminen. Iijoelle hallitus on varannut tarkoitukseen kaksi miljoonaa euroa.

Aikeissa on rakentaa kalatie Raasakan voimalaitoksen yhteyteen, käynnistää pienpoikasten istutusohjelma, siirtää lohia ja meritaimenia yli voimalaitosten sekä käynnistää kalanpoikasten alasvaelluksen pilottihanke.

Hanke maksaa yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. Valtion lisäksi hanketta rahoittavat PVO-vesivoima 1,65 miljoonalla eurolla sekä pienellä osuudella Pohjois-Pohjanmaan liitto, Iijokivarren kunnat, kalastusalueet sekä Metsähallitus.

Hyvänä tavoitteena on kalastusmatkailun edistäminen ja kalastuselinkeinojen kehittäminen. Saadaanko rahalla silti aikaan tavoitteiden kannalta paras hyöty?

Toimivien kalaportaiden rakentaminen Iijoen viiden voimalaitoksen yhteyteen ei ole aivan yksinkertainen ja halpa ratkaisu. Kemijoella alimpaan Isohaaran voimalaitokseen valtakunnan parhaat asiantuntijat suunnittelivat kaksi toimimatonta kalaporrasta ja nyt suunnitellaan kolmatta.

Jos lohen nousu Iijoen viiden voimalan yläpuolelle kalaportaiden avulla onnistuisi ja jos nämä siirtokalat lisääntyisivät, niistä saataisiin kolmen vuoden kuluttua mereen vaeltavia smoltteja.

Merkintätutkimuksilla on kuitenkin osoitettu, että poikaset eivät selviä merelle hengissä Iijoen viiden voimalaitosturbiinin läpi. Ongelma ovat myös patoaltaiden smoltteja jahtaavat hauet.

Iijoesta olisi vähin kustannuksin mahdollista tehdä yksi Euroopan vetovoimaisimmista kalastuskohteista. Hyötyjinä olisivat jokivarren kunnat, paikalliset asukkaat ja matkailukalastajat.

Luonnontilaisen 100 000 kilon saaliin palauttaminen viljelyillä kaloilla olisi tähän yksinkertainen keino. Vuosittaisen saalismäärän palauttamisen jokivarren asukkaat olisivat olleet oikeutettuja saamaan jo 50 vuoden ajan.

Tänä päivänä meillä on parempia ja vetovoimaisempia kaloja kuin merilohi. On kirjolohta, puronieriää, rautua, eri siikalajeja, järvilohta, harjusta, karppeja, ankeriasta ja kuhaa. Lisäksi hyvänä puolena on se, ettei Iijoelle tarvittaisi kalastusrajoituksia, ja kalastajille voitaisiin tarjota saalisvarmuus ympäri vuoden.

Tämä kaikki olisi toteutettavissa noin 600 000 euron vuosittaisella sijoituksella. Yksistään matkailukalastustulot olisivat alueella moninkertaiset sijoitettuun istutuspanokseen nähden.

Miten pitäisi edetä?

Jokivarren kaupunkien ja kuntien pitäisi luopua kalaporrashankkeiden rahoittamisista. Kalavesiä omistavien jakokuntien täytyisi hakea lupavirastolta istutusvelvoitteen muutos, jossa merilohen ja -taimenen smolttikokoisten poikasten sekä kesänvanhojen vaellussiikojen istutukset vaihdettaisiin arvoltaan samansuuruisiksi pyyntikokoisten kalojen istutuksiksi voimalaitosten yläpuolisille vesialueille.

Iijokivarren asukkaiden saalismenetyksiä ei ole pidetty erikoishoitoa kaipaavana potilaana, jonka puolesta olisi taisteltava. On pidetty riittävänä, että poliitikoille varmistetaan runsas äänisaalis seuraavissa vaaleissa ja poliitikkoja myötäileville suunnittelijoille muhkeat vuositulot.