Kasvirasismia

Vieraat kasvilajit ovat paikoin menestyneet kotoperäisiä paremmin. Nyt näitä tulokkaita vainotaan.

Tulokkaiden kammoksumiselle on perinteitä esimerkiksi perunassa. Aluksi suomalaiset luulivat perunan hedelmiä syötäviksi.

Sitähän ne eivät ole, ja onnella syöjät lienevät välttyneet solaniinimyrkytykseltä. Me tiedämme, että perunaa kloonataan ja sen maanalaisia lehtiä eli mukuloita käytetään ravinnoksi.

Suomessa komealupiinia esiintyy koristekasvina puutarhoissa ja sieltä karanneena etenkin tienpientareilla ja ratapenkereillä sekä tienvarsiniityillä. Karkulaisena komealupiini on vallannut paikoin suuria aloja maan eteläosissa.

Oulun pohjoispuolella ei juuri esiinny tiheän lupiinikasvuston valtaamia suuria alueita, koska ankarampi talvi ja lyhyempi kasvukausi estävät tehokkaasti siemenistä lisääntymistä. Kesällä kasvaneet hentojuuriset taimet eivät yleensä selviä talvesta, mutta syvälle juurtuneet isommaksi varttuneet yksilöt talvehtivat hyvin myös maan pohjoisimmissa osissa.

Ruotsissa komealupiini esiintyy vastaavasti luonnossa etelästä maan keskiosiin asti teiden varsilla.

Suomessa komealupiini on äärikonservaattoreiden painostuksen tuloksena tuomittu lainsuojattomaksi. Nyt intomieliset suojelijat repivät lupiineja tien varsilta juurineen. Niiden tilalle he toivovat jotain supisuomalaista, kuten koiranputkea.

Voi tuota turhuuksien turhuutta. Nopeakasvuinen lupiini olisi hyvä energiakasvi. Sitä on suunniteltu käytettäväksi öljykasvina. Siten parempi olisi antaa lupiinin kukkia villisti ja sitten niittää ja kuivata.

Kieli kehittyy ja rasismiin viittaavat sanat muuttuvat. Nykyään neekeri ei ole sopiva nimi millekään ihmiselle. Mustalaiset muuttuivat romaaneiksi jo kauan sitten. Konservaattoreiden vieraslajien tuhoamisvimma on lähinnä kasvirasismia.