Iso energiansäästö on mahdollista, mutta keinoa ei ole edes harkittu ‒ sen sijaan esitetään kaikkien tietämiä lapsellisia ohjeita
Kerrostalossa asunto-osakeyhtiössä energian kulutusta on tarvinnut miettiä vähän. Maalla olen tarkempi, kirjoittaa MT:n uutispäällikkö.
Sähkölasku nousi keskimäärin 58 prosenttia, sähköyhtiö ilmoitti. Kuva: Sanne KatainenKai tässä asunnossa kaukolämmitys on, mietin yhtenä päivänä, kun luin uutisia energian hintojen noususta. Kytketty putkilla johonkin voimalaan kai.
Sitten toisena päivänä huomasin sähkölaskun nousseen. Totesin, että eipä ole mitään käsitystä, millä hinnalla sähköä ostan. No sähköyhtiö paikkasi tämän aukon kirjeellä, jossa kerrottiin hintojen nousevan keskimäärin 58 prosenttia.
Näin vähän kerrostalossa asunto-osakeyhtiössä asuvan on tosiaankin tarvinnut energian kulutusta miettiä. Varsinkin vuokralla asuvan, sillä sähkösyöppöjä ei ole ja vuokra on sama vaikka miten lämmittäisi.
Maalla olen tarkempi. Keväällä lämmitin yhtä huonetta kerrallaan. Sitten otin toisen huoneen käyttöön, mutta isoa pirttiä lämmitin vasta kun sää oli hoitanut esilämmityksen. Nuohooja sanoi talon leivinuunista, että halki on. Siksi lämmitys hoidetaan sähköllä.
Maltilla kun lämmittää, ei näistäkään lasku ole ollut kovin kova. Mutta selvää on, että motivaatio hakea säästöä on kaupunkiasumista suurempi.
Ainoa kerta, kun energialasku on säväyttänyt pankkitiliä, on Belgiasta. Siellä vuokran päälle maksetaan asunnon kulut, joihin myös lämmitys sisältyy. Vuoden päätteeksi katsotaan tuliko kulut katettua.
Ei tullut ensimmäisenä vuonna. Tasoituslasku oli 900 euroa. Kaasua oli pikkuhiljaa pihissyt keväällä ja syksyllä, varmaan kesälläkin. Hölmö kun olin, jätin kääntämättä patterit pois päältä kun olin matkoilla tai Suomessa. Enkä ollut kämpässä mitään kuumuutta hakenut, suomalaiseen tapaan en vain ollut ajatellut koko asiaa.
Belgiassa asunnoissa on oma kaasumittari. Se oli kellarissa, eikä sitä oikein tullut katsottua. Mutta oletus ei ollut, että kulutusta seuraa. Oletus oli, että patteri käännetään kiinni kun lämmitystä ei tarvitse. Opin kerrasta.
Nyt syksyllä alkanut hallituksen kampanja tavoittelee, että kolme neljästä suomalaisesta alkaa säästää energiaa. Ohjeet ovat kuin kolmivuotiaalle: Suihkuta nopeasti, aja hitaasti, lämmitä vähemmän. Iskulausekin on lapsellinen ”Astetta alemmas”.
Pakko tunnustaa, että en ole kovin motivoitunut. Käännänkö vuokra-asunnossa lämpöä pienemmälle, jotta Suomen energiajärjestelmän kuormitus pienenisi?
Ne, jotka maksavat itse, ovat jo säästökohteita miettineet ja varmasti ottaneet käyttöön. Ihmiset osaavat laskea ja ymmärtävät ilman kampanjaakin, että vähemmän kuluttamalla säästää. Sen ymmärsin minäkin, kun tankkasin autoon bensaa 2,2 euron litrahinnalla.
Kampanjan idea tuntuu olevan, että kun säästämistä rummuttaa riittävästi, säästäminen alkaa. No ehkä se toimii, mutta olisi säästämiseen tehokkaampikin keino: Asuntokohtainen lasku lämmityksestä kaikkiin asunto-osakeyhtiöihin. Se motivoisi. Tätä energian säästämiseen tehokasta keinoa ei paljoa ole nyt esitetty. Varmaan sille on esteitä kuten kustannukset mittarien asentamisesta joka asuntoon. Mutta kyllä sähkölaskukin erotellaan. Ja on ne mittarit Belgiassakin.
Asunto-osakeyhtiöissä asuu varmaan kaksi miljoonaa ihmistä. Pannaan se porukka maksamaan lämmityksestä, niin jotain säästöä voi syntyäkin.
Kirjoittaja on MT:n uutispäällikkö.
- Osaston luetuimmat
