Maitotilalla valaistus on tarpeen, jotta lehmien fysiologia toimii normaalisti. Kuva: Esko keski-Vähälä
Maitotilalle lisäkulut sähköstä talvelle jopa 10 000 euroa, isäntä pohtii tulisiko aggregaatin käynnistäminen jo halvemmaksi: ”Äsken tuli varoitus, että hinta meni yli 90 senttiä kilowattitunti”
Markku Kiljalan maitotilalla Reisjärvellä sähkönkulutusta on suitsittu. Lypsystä ja ruokinnasta sekä maidon jäähdytyksestä tinkivaraa ei juuri ole.
Aurinkopaneelien hankintaa on tilalle harkittu, mutta lypsyaseman kanssa niiden tuotto ei ole parhaimmillaan, Markku Kiljala pohtii. Paneelit sopivat paremmin lypsyrobottia käyttäville tiloille: robotin kanssa sähkönkulutus on tasaisempaa ympäri vuorokauden. Kuva: Esko keski-VähäläKun reisjärveläisen Markku Kiljalan puhelin Keski-Pohjanmaalla piippaa, uutiset eivät nykyisin yleensä ilahduta.
Piippaus tarkoittaa, että pörssisähkön hinta lähestyy euroa kilowattitunnilta.
Se on paljon kelle tahansa, saati 80 lypsylehmän maitotilalle.
Kohonneen sähkönhinnan vaikutukset tuotantokustannuksiin saattavat olla talven aikana jopa 10 000 euron luokkaa, hän arvioi.
Edellinen tilan kiinteähintainen sopimus päättyi keväällä. Vielä sähkölaskujen hinnat eivät kuitenkaan ole räjähtäneet käsiin.
Kallistumisen merkkejä on kuitenkin ilmassa. Yleensä heinäkuussa sähkön hinta on halvimmillaan. Toisin on ollut tänä vuonna.
”Olen koittanut kiinnittää sähkön hinnan, mutta en ole sitä itseäni miellyttävään tasoon saanut.”
Vaihtoehtona kiinteälle sopimukselle on muutaman kuukauden kärsimys. Ennusteiden mukaan sähkön hinta voisi lähteä laskuun vuodenvaihteen jälkeen, Kiljala aprikoi. ”Riskejä tässä joutuu ottamaan.”
Säästöjä sähkönkulutukseen on tilalla jo haettu useamman vuoden. Navetan noin 100 000 kilowattitunnin vuosikulutus nipistettiin 80—90 000 kilowattituntiin esimerkiksi led-valaistukseen siirtymisen avulla.
Säästön mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset. Lypsystä ja ruokinnasta sekä maidon jäähdytyksestä tinkivaraa ei juuri ole.
Nykyaikaiset verhoseinänavetat toimivat luonnollisella ilmanvaihdolla.
Kulutusta kannattaisi navetassakin optimoida tunneille, jolloin sähkö on edullisempaa.
Yölypsylle kolmelta herääminen tarkoittaisi tiloilla kuitenkin jo liki epäinhimillistä venymistä.
Lypsyäkin isompi sähkösyöppö on maidon jäähdytys, Kiljala kertoo. Jäähdytyksen yhteydessä syntyvä lämpö otetaan talteen, mikä pienentää kustannuksia.
Eläimet tarvitsevat myös valoa. Talvellakin valaistus on oltava, jotta nautojen fysiologia toimii normaalisti ja eläimet tulevat kiimaan. Valaistus on myös turvallisuuskysymys. Yöksi Kiljavan navettaan jätetään himmeä valo, sillä valojen sytyttely herättäisi suotta kaikki eläimet.
Myös rehun jaossa apesekoittimet tarvitsevat sähköä. Sähkö ei ole appeen jaossa aina välttämätön, hän huomauttaa: monilla tiloilla apesekoitin on traktorikäyttöinen.
Nykyaikaiset verhoseinänavetat toimivat luonnollisella ilmanvaihdolla.
Kiljalan vuonna 2006 rakennetussa navetassa seinää saa auki, mutta käytössä on muutama sähkökäyttöinen poistopuhallin. Lehmä on itse niin kova lämmöntuottaja, ettei lisälämmitystä navettaan onneksi tarvita.
”Jokin rajakin sähkön hintaan on oltava.”
Kriisiaikana Kiljala toivoisi kaikilta osapuolilta kohtuutta.
Useamman sadan prosentin hinnanmuutokset vuorokauden aikana tuntuvat hämmästyttäviltä.
”Jokin rajakin sähkön hintaan on oltava. Pörssisähkön toimivuus epäilyttää. Yöllä hinta saattaa lähennellä nollaa. Äsken tuli varoitus, että hinta meni yli 90 senttiä kilowattitunti.”
Sähkön myyntiin liittyy muutenkin teennäisiä asioita, kuten tuulisähkön myyntiä tyynellä säällä ja aurinkosähkön kauppaamista keskellä yötäkin, hän pohtii.
Hintavat biokaasulaitokset maksanevat nyt niitä hankkineille maitotiloille takaisin itseään nopeammin, kuin moni uskalsi unelmoida.
Kiljalaa mietityttää, missä kohtaa sähkö on niin kallista, että tulee lopulta halvemmaksi päräyttää tilan aggregaatti käyntiin.
Polttoöljyllä toimivan aggregaatin hyötysuhde kannattaisi laskea nyt tarkkaan, hän pohtii.
”Missä menee kipukynnys? Laskeskelimme, että se voisi ehkä olla jossakin 40—60 sentin tietämillä, mutta haarukka on iso.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
