Suomen kieli on lowkey hukassa ja pilalla
Suomen kieli elää ja muuttuu, mutta tarvitseeko jokaisen lauseen alkaa sanalla "bro" ja päättyä sanoihin "no cap"? Finglish raivostuttaa, mutta syyllistyn siihen itsekin, kirjoittaa Tilda Karhumaa kolumnissaan.
Suomenkielisten kirjojen lukemiseen kannustaminen voisi toimia hyvänä vastatoimena finglishin leviämistä vastaan. Kuvassa näkyvä ”Pieni elämä” on kaunein ja samaan aikaan kamalin kirja, jonka kolumnin kirjoittaja on lukenut. Kuva: Johannes TervoUsein julkisissa istuessani tykkään seurata muiden ihmisten elämää ja keskusteluita. Vereni saa kiehumaan kuitenkin yksi asia. Finglish, eli englannin sekoittaminen suomen kielen sekaan.
Ratikassa kuultu keskustelu voisi kuulua vaikka näin:
”Bro, tää sarja on legit bängeri, no cap.
Lowkey. Mut mun pitäis graindata, en voi binge watchata tänään.
Fair. Mä oon muuten sober curious atm.
W move, bro.”
Ymmärsitkö keskustelua?
Finglish muotoutuu sanoista finnish ja english. Puhekielessä suomen sekaan ui englannista tulevia sanoja, lauserakenteita ja sanontoja. Ilmiö on yleinen erityisesti nuorten keskuudessa.
Ilmiön taustalla vaikuttaa vahvasti sosiaalinen media. Sosiaalista mediaa, jossa myös enemmistö sisällöstä on englanniksi, kulutetaan valtavasti, ja englanti on monelle nuorille luonteva kieli. Osa kokee jopa pystyvänsä ilmaisemaan itseään paremmin englanniksi.
Finglish on uinut myös suomalaiseen työelämään. Keissit klousataan ja miiteissä pidetään presejä slaideista. Pahimmillaan uusia idiksiä brainstormataan workshopissa.
Finglish raivostuttaa minua, ja uskoisin, että en ole ainoa. Hassu juttu on vain se tosiasia, että käytän myös itse näitä raivostuttavia finglish-sanoja.
Saatoin juuri juttuani kirjoittaessani todeta, että ”tästä tulee ihan bängeri kolumni”. Tiedän, ihan kamalaa. Suomeksi siis tarkoitin, että tästä tulee ihan loistava kolumni. Käytän liikaa myös sanoja ”legit” ja ”graindata”.
Jos haluat nämä sanat mukaan omaan sanavarastoosi, niin tässä käyttöohjeet. En kuitenkaan kannusta siihen, ovathan nuo sanat raivostuttavia.
”Legit”-sanalla vahvistetaan aiemmin sanottua, sen voisi korvata sanoilla ”oikeasti”, ”usko pois” tai ”varmasti”. Grindaaminen puolestaan viittaa ahkeruuteen ja kovaan työntekoon, opiskeluun tai määrätietoiseen tekemiseen. Grindaamisen voisi korvata vaikka termillä ”paiskia hommia”.
Finglish on uinut myös suomalaiseen työelämään. Keissit klousataan ja miiteissä pidetään presejä slaideista. Pahimmillaan uusia idiksiä brainstormataan workshopissa.
Sanat tulevat suoraan englannista, ja ne ovat tulleet vakiintuneeksi osaksi suomalaisten sanavarastoa. En usko, että niitä voidaan tai edes pitäisi kitkeä kokonaan pois. Kielet ovat aina lainanneet toisiltaan.
Törmäsin sosiaalisessa mediassa loistavaan suomennokseen sanalle ”red flag”, jolla tarkoitetaan varoitusmerkkiä ihmisessä tai asiassa. Sanalle oli keksitty vastine ”vaaraviiri”.
Sana on kaunis, hauska ja toimiva. Soisin sen korvaavan red flagin jokaisen sitä käyttävän suussa. Yritän aloittaa muutoksen itsestäni.
Toivoisin, että erityisesti nuoret lukisivat enemmän suomenkielisiä kirjoja. Lukeminen kartuttaa sanavarastoa, ja kirjat ovat täynnä kauniita suomalaisia sanoja.
Omia suosikkejani ovat kaiho, päilyä, leimuta, saartaa, usva ja rakkaus.
Kaikista hienointa olisi, jos finglishin sijaan myös nuorten puheessa kuuluisivat vahvemmin eri murteet. Ne ovat tärkeä osa kulttuuria, kotiseuturakkautta ja suomen kielen rikkautta.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja.Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat


