Metsälahjavähennys kannustaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo nosti tuoreessa kolumnissaan (Yle 16.4.) metsälahjavähennyksen esimerkiksi vain osaa kansalaisista hyödyttävistä veroratkaisuista. Kirjoituksessa tuodaan toisaalta esiin myös vuonna 2017 voimaan tulleen lain tavoitteet, joita ovat sukupolvenvaihdosten ja yrittäjämäisen metsätalouden edistäminen, tilakokojen kasvattaminen ja puun tarjonnan lisääminen.

Sukupolvenvaihdosten edistäminen on kuulunut Suomen verolainsäädännön tavoitteisiin jo 1970-luvulta lähtien ja sitä on yleisesti pidetty perusteltuna sekä elinkeino- että työllisyyspolitiikan kannalta. Yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia edistävät säännökset ovat olleet osa perintö- ja lahjaverolakia vuodesta 1979 lähtien.

Myös metsäpolitiikassa sukupolvenvaihdosten edistämisen tarve on tunnistettu jo pitkään ja niiden edistäminen on ollut metsäalan toimijoiden yhteinen tahtotila. Metsien omistusrakenne on muuttunut 1970-luvulta alkaen, ja metsänomistajien keski-ikä on sekin ollut trendinomaisessa nousussa kauan. Tutkimuksissa on lisäksi osoitettu selvä yhteys metsänomistajien ikääntymisen sekä metsien hoidon ja käytön välillä.

Toimia edellä kuvatun kehityksen kääntämiseksi on mietitty eri työryhmissä useiden vuosikymmenten ajan. Ennen metsälahjavähennystä kehitykseen oli kuitenkin pyritty vaikuttamaan lähinnä vain metsänomistajien neuvonnan avulla.

Vähennyksen tarkoituksena on, kuten Hiilamo toteaa, edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Koska kannustimet sukupolvenvaihdoksiin haluttiin kohdentaa vain aktiivisille metsänomistajille, kannustin säädettiin perintö- ja lahjaverolain sijaan tuloverolakiin.

Asiantuntijat ja oppositio ovat Hiilamon mukaan arvostelleet lakia muun muassa kansalaisten yhdenvertaisuuden ja EU-oikeuden näkökulmasta. Perustuslakivaliokunta arvioi kuitenkin eduskuntakäsittelyssä hallituksen esityksen vaikutusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen, eikä nähnyt siinä perustuslaillista ongelmaa. Metsälahjavähennys ei muodosta ongelmaa myöskään valtiontuen näkökulmasta.

Vaikka yrittäjät kannattelevatkin Suomen taloutta, perintö- ja lahjaverolakiin sisältyvistä kannustimista ei pääse suoraan nauttimaan suurikaan osa suomalaisista. Suomessa tehdään vuosittain muutama tuhat yrityksen sukupolvenvaihdosta. Maatilojen osalta määrä on vakiintunut noin tuhanteen. Lähes vastaavasta lukumäärästä puhutaan myös metsätilojen sukupolvenvaihdosten osalta.

Hallituksen esityksessä arvioitiin, että metsälahjavähennyksestä hyötyviä omistajanvaihdoksia toteutettaisiin vuosina 2017–2021 vuosittain noin 1 700 kappaletta. Vuoden 2017 todellinen luku varmistuu syksyllä verotuksen valmistuttua.

Se, kuinka moni metsänomistajista lopulta hyötyy vähennyksestä ja miten hyvin uudistuksella saavutetaan sille asetetut tavoitteet, selviää vasta tulevina vuosina.