Kohti hiilineutraalia Euroopan unionia

Euroopan komissio julkaisi viime marraskuussa Puhdas maapallo kaikille -tiedonannon eli strategisen linjauksensa EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteista. Jo otsikossa todetaan, että tiedonanto on visio kukoistavasta, nykyaikaisesta ja ilmastoneutraalista taloudesta vuoteen 2050 mennessä.

Keinoiksi ilmastoneutraalin EU:n saavuttamisessa komissio esittää investointeja teknologisiin ratkaisuihin sekä määrätietoisia toimia erityisesti teollisuus-, rahoitus- ja tutkimuspolitiikassa. Myös kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden merkitystä korostetaan.

Komissio ehdottaa tukea asiasta kärsiville sosiaaliturvajärjestelmien sekä koulutuksen ja elinikäisen oppimisen avulla.

EU:n täytyy ottaa vahva rooli kansainvälisessä yhteistyössä, jolla vähähiilisyyteen pyritään maailmanlaajuisesti. EU ei yksin voi ratkaista ilmastonmuutosta.

Kestävästi tuotetulla biomassalla on merkittävä rooli ilmastoneutraalissa taloudessa, komissio toteaa tiedon­annossaan.

Vuonna 2050 maapallolla on 30 prosenttia enemmän ihmisiä kuin tällä hetkellä, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ekosysteemeissä ja maankäytön muodoissa koko maailmassa.

Silti EU:n maa- ja metsä­taloussektoreiden on kyettävä tuottamaan riittävästi elintarvikkeita, rehuja, kuituja, energiaa sekä rakennusalan ja muun teollisuuden tarvitsemia tuotteita.

Päästöneutraalissa talou­dessa biomassan kulutus on huomattavasti nykyistä suurempi. Komissio linjaa, että biomassan tuotannon kasvun on muodostuttava eri lähteiden yhdistelmistä. Samalla on huolehdittava luontaisten hiilinielujen säilyttämisestä tai jopa niiden kasvusta.

Maa- ja metsätalous­sektoreilla on siten merkittävä rooli ilmastoneutraalin EU:n saavuttamisessa.

EU:n nykyiset, lainsäädäntöön pohjautuvat ilmastotavoitteet ulottuvat vuoteen 2030. Nykytilanteessa kasvihuonepäästöjen vähennystavoite vuoteen 2030 on 40 prosenttia.

Hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 merkitsee sitä, että tahtia on tulevina vuosina kiristettävä huomattavasti. Tasaisen vauhdin taulukko ei riitä, vaan järeämpiä ilmastotoimia tarvitaan.

EU:n toimielimet ovat kuluneen vuoden aikana käsitelleet komission ilmastostrategiaa. Juhannuksen alla asia oli Brysselissä EU-huippukokouksen käsiteltävänä. Tavoitteena oli, että kaikki EU:n jäsenvaltiot olisivat sitoutuneet aika­tauluun hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.

Lopputulos oli kuitenkin se, että muun muassa hiilivoimaan nojaava Puola ei hyväksynyt tavoitetta. Puolan ohella asiaa vastustivat Unkari, Tšekki ja Viro.

Jäsenmaiden erilaiset ­ilmastonmuutosta koskevat ­linjaukset antavat osviittaa, että EU:n integraatio tulevina vuosina on koetuksella. Hiilineutraalius on vahvasti poikki­leikkaava, monia talouden sektoreita koskettava asia.

EU:n sisämarkkinoiden toimivuus on pian uhattuna, jos jäsenmaiden näkemykset ilmastonmuutoksen torjunnasta ovat kovin erilaisia. Myös EU:n yhteinen maatalouspolitiikka edellyttää sitä, että säännöt eri jäsenmaissa ovat jokseenkin samoja.

Niin ikään EU:n rooli globaalina ilmastojohtajana edellyttää yhtenäistä linjaa jäsenmailta. Parhaillaan asia tuo painetta Suomelle, jonka keskeisin tavoite EU:n puheenjohtajamaana on ilmastonmuutoksen torjunta.

Itselleni ajatuksia on herättänyt naapurimaa Viron kovin Suomesta poikkeava ilmastolinja.

Myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) hyväksyi äskettäin oman lausuntonsa EU:n ilmastostrategiasta. Tein itse valmisteluvaiheessa kovasti töitä sen eteen, että korostamme luonnollisten hiilinielujen, kuten metsien ja hiiltä sitovien maatalous­käytäntöjen, merkitystä hiilineutraaliuden saavuttamisessa.

ETSK:n lausunnossa todetaan muun muassa, että kestävä metsätalous yhdistettynä hiilivarastona toimivien ja fossiilisia raaka-aineita ja energia­lähteitä korvaavien puupohjaisten tuotteiden käyttöön edistää ilmastonmuutoksen hillintää pitkällä aikavälillä ja että maatalousmaan hiilen­sitomiskyky on olennaisen tärkeää käyttää hyväksi.

Niin ikään lausunnossa todetaan, että kestävä metsätalous ja maatalousmaan hiilensitomispotentiaalin hyödyntäminen ovat osa ratkaisua.

Maa- ja metsä­taloussektoreilla on merkittävä rooli ilmasto­neutraalin EU:n saavuttamisessa.