Kiskot kuntoon ja kovaan käyttöön
Ilmastopoliittiset sitoumukset ja velvoitteet koetaan eri tavoin ongelmina. Tuottajia syyllistetään ja metsien talouskäyttöä joudutaan jatkuvasti puolustamaan puhumattakaan turve- tuotantoon kohdistuvista vaatimuksista. Maaseudun ja ihmisten puolesta tarvitaan toimia, jotta koko Suomi selviytyisi.
Eräs ehdottomasti käyttöön otettava keino on koko rautatieverkostomme hyödyntäminen. Asia on myös nykyisen hallituksen ohjelmassa ja vieläpä nopeiden toimien joukossa. Tähän tulee tarttua välittömästi, koska voidaan selvitä pikkurahoilla verrattuna uusiin ”tunnin junien” ratainvestointien kustannuksiin.
Nyt teitä ja raiteita suunnataan vain maamme pituussuunnassa. Kuitenkin juuri poikittaissuuntaiset väylät synnyttävät verkostoja. Näin voi syntyä toimintoja maakuntien, niiden korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten, keskussairaaloiden ja ennen kaikkea elinkeinoelämän toimijoiden kesken.
Tämän elävöittäisi maakuntien Suomea, kuntia ja kyliäkin. Kaikki ei toki tapahdu hetkessä, mutta vuosikymmenessä ja kahdessa ainakin tuloksia havaittaisiin. Hyvin toimiva rautatielogistiikka ei mahdu enää ruuhkaradoille. Onneksi ovat olemassa maakuntien vähäliikenteiset radat valmiina ja suhteellisen edullisesti käyttöön saatavissa.
Ilmastovaatimukset voidaan parhaiten saavuttaa raiteiden käytön lisäämisellä. Silloin ei ole pakko korottaa polttoainelaskuja tai syyllistää vanhoilla autoilla ajamisesta, lihantuotannosta tai työstä turpeen parissa.
Ei ole oikein, että yhdeksää maakuntaa (molemmat Karjalat ja Savot, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa) palveleva poikittaisratakokonaisuus itärajan eri rajaylityspaikoilta Joensuun–Savonlinnan– Pieksämäen, Haapamäen kautta joko Poriin tai Vaasaan/Kaskisiin on lähes olemattomassa käytössä. Näin ei voi nyt enää jatkua.
Tarvitaan poliittista tahtoa ottaa raiteet todesta. Poikittaisrata yhdistää kaikki viisi Suomen pitkittäissuuntaista rataa. Koko rataverkoston kovaan käyttöön ottamisen luulisi olevan mahdollista hallitusohjelman mukaan.
Logistiikan tarve kasvaa jatkossa jopa rajustikin, jos tätä maata halutaan asua. Raiteet ovat suuri vahvuus eri puolilla Suomea. Kiskot kuntoon ja kovaan käyttöön.
Lauri Oinonen
Keuruu
Nyt teitä ja raiteita suunnataan vain maamme pituussuunnassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

