Lukijalta: Vaalikampanjoissa käytetyt taktiikat voivat peittää näkyvistä niiden todelliset tavoitteet
”On pääteltävissä, että ideologiset kysymykset, kuten ihmisten sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo, työnnetään syrjään ja maata johdetaan yritysten ja erityisesti nopean teknologiakehityksen ehdoilla”, kirjoittaa Osmo Nieminen.
Äänestys käynnissä. Kuvituskuva. Kuva: Markku VuorikariYhdysvaltain presidentin- ja kongressivaalit ovat erinomainen esimerkki vaalien onnistuneen karnevalisoinnin käyttökelpoisuudesta. Niissähän vallan tavoittelijat saivat vallan käyttämällä näkyvän showhahmon varaan rakennettuja rohkeita sketsejä.
Olennaista tässä on se, että taustalla on aivan ilmeisesti myös tarkka suunnitelma vallan käyttämiseksi. On pääteltävissä, että ideologiset kysymykset, kuten ihmisten sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo, työnnetään syrjään ja maata johdetaan yritysten ja erityisesti nopean teknologiakehityksen ehdoilla. Vaalikampanjassa esillä ollutta mahanmuuttovastaisuutta lievennetään, koska tietyt työalat eivät tule toimeen ilman halpatyövoimaa.
Ulkopolitiikassa näkyvissä ollut Venäjä-myönteisyys ei ole olennaista. Olennaista on kilpailu Kiinan kanssa. Venäjä on suurvaltojen yhteinen resurssilammikko, siitä kilpaillaan.
Meillä viime eduskuntavaaleissa valtakunnan ylätasolta käynnistetty velan syitä analysoimaton velkapelottelu johti puolueiden voimasuhteiden muutokseen. Näin tuli mahdolliseksi muodostaa hallitus, joka ei ajakaan koko kansan hyvää vaan se yrittää nopeasti sopivia lakeja säätämällä muuttaa koetellun sopimusyhteiskunnan kuriyhteiskunnaksi. Oletus on, että tämä riittää yritystoiminnan ja kasvun aktivoitumiseen.
Lisäpiirteenä on ulkomaalaisvastaisuus, joka näyttää täysin itseisarvoiselta. Sillä ei näytä olevan muuta tavoitetta kuin äänien kalastelu, koska se jatkuu myös vaalien välissä hallituspolitiikan osana.
Edellisistä poikkeavan vaalikampanjan toteutti EU-vaaleissa vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Li Andersson. Hän keskittyi asioihin selkeästi artikuloiden ilman demagogiaa. Hän sai hyvän tuloksen vaaleissa, mutta taustavoimien heikkouden tilan johdosta sillä ei ole merkitystä. Vai olisiko se kuitenkin ennusmerkki siitä, että asialinja voittaa vähitellen ja vaalikampanjoiden todelliset tavoitteet joudutaan tuomaan esiin jo ennen vaaleja?
Osmo Nieminen
Helsinki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
