Maailma on muuttunut, mutta perimmäiset kysymykset naisasian äärellä eivät

Suomalainen yhteiskunta on tilastojen perusteella yksi tasa-arvoisimmista, mutta hoivavastuu on edelleen sukupuolen perusteella jakautunut useimmiten naisille. Kuva: Kari Salonen

Mielipide|Työmarkkinat

3.4.202406:08

Kolumni

Tytti Määttä

Pohjois-Savon maakuntajohtajana olen saanut imeä itseeni Kuopiossa elämäntyönsä tehneen Minna Canthin perintöä. Historiallisesti naisliikkeen keskeinen kysymys on ollut tasa-arvoinen työnjako.

Tähän keskusteluun liittyy olennaisena kysymys hoivaamisen tasa-arvoisesta jakautumisesta. Vaikka suomalainen yhteiskunta on tilastojen perusteella yksi tasa-arvoisimmista, on hoivavastuu edelleen sukupuolen perusteella jakautunut useimmiten naisille.

Kirjoitin naisten asemasta maaseudulla viimeksi vuonna 2019. Maailma on muuttunut ympärillä, mutta perimmäiset kysymykset naisasian äärellä eivät ole. Itseasiassa keskustelu on vain kiihtynyt muun muassa hoivapalveluiden järjestämisestä tulevaisuudessa, työvoimapulasta sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa sekä Suomen väestörakenteesta.

Kaikki nämä teemat koskevat erityisesti naisia siksikin, että Suomessa työmarkkinat ovat Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna yhdet sukupuolen mukaan eriytyneimmistä.

Koronan myötä etätyön mahdollisuudet lisääntyivät tietotyössä. Koulutetut naiset pystyivät valitsemaan asuinpaikakseen myös maaseudun. Tilastokeskuksen mukaan naisista 12 prosenttia asuu maaseudulla.

Maaseutumainen asuinpaikka ei ole julkisen sektorin vastuunoton vuoksi tarkoittanut Suomessa naisen paikkaa kotona hoitamassa lapsia tai omia vanhempia. Maaseutumainen elämäntapa on tilan ja vapauden sekä toisaalta turvallisen asuinympäristön vuoksi ollut myös houkutteleva asumisen vaihtoehto.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Tane ja Naisjärjestöt Yhteistyössä, NYTKIS ry. teettivät vuonna 2021 THL:n tekemänä selvityksen tasa-arvokysymyksistä. Yksi teemoista, johon selvityksessä pureuduttiin, oli kysymys omaishoidosta ja sen järjestämisen seurauksista tasa-arvolle. Hoivan järjestämisen murroksessa omaishoidon rooli hoivan järjestämisen kokonaisuudessa on kotihoidon rinnalla korostumassa.

Sote-palvelujen keskittämisellä on monia vaikutuksia erityisesti naisiin ja naisten mahdollisuuksiin elää maaseudulla. Vaikutuksia ovat esimeriksi naisvaltaisten alojen työpaikkojen ja toisaalta hoivapalvelujen keskittyminen.

Myös maaseutukatsauksessa (2017) arvioitiin, että naisten hoivavastuu voi jälleen kasvaa, mikäli palveluja keskitetään ja odotukset hoivan tuottamisesta sukupuolittuvat ja vastuut ymmärretään vain naisille kuuluviksi.

Viime aikoina on uutisoitu naisten ja miesten arvojen eriytymisestä. Erityisesti nuorten aikuisten naisten ja miesten arvot eriytyvät. Nuoria naisia asuu maaseudulla vähemmän kuin miehiä. Moni mies elää yksin tahtomattaan.

Toivon, että pohtisimme yhteiskunnallisia päätöksiä ja erityisesti palveluja kehittäessämme sitä, millaiset vaikutukset päätöksillä on eri sukupuolten kannalta. Samoin kannattaa huomiota suunnata oman kunnan asenneilmapiiriin. Millainen se on ja antaako se mahdollisuuksia elää omien arvojen mukaista elämää sukupuolesta riippumatta.

Kolumnin kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.