Lukijalta: Sote-uudistus oli ideologinen harha

Kuva: Saara Lavi

Sote-uudistuksen tavoitteena oli turvata palvelujen saatavuus ja laatu, mutta päätökset näyttävät johtavan palvelujen karsintaan. Sen piti parantaa palveluiden integraatiota ja kustannustehokkuutta sekä vahvistaa asiakaslähtöisyyttä, mutta rahoitusvaje on nyt jatkuvasti esillä. Esimerkiksi Kuntaliiton mukaan uudistus uhkaa heikentää kuntien taloutta ja rahoitusasemaa. Viimeksi ehdotettu sairaalaverkon karsinta on perustuslain 19 § vastainen ja hyvin taantumuksellinen.

Pirkanmaalla lopetetaan vanhusten hoito lähipalveluna ja potilaat jaetaan pitkin maakuntaa, se lisää kuljetuksia ja siis ilmastokuormaa ja hukkaa. Eriarvoisuus korostuu, koskeehan uusi järjestely vain maaseutua ja vanhuksia. Ideologinen päätös lakiin kirjattuna, vain 1+21 hyvinvointikaupunkia, jakaa maan maalaisiin ja kaupunkilaisiin, aikana jolloin tarvitaan talvisodan henkeä.

Esimerkkinä ilmastokuorman lisäyksestä käy kuvittelu Jämsän palveluverkon puolitus sote-keskittymän vuoksi, jos noin 50 000 nykyistä lähi- palvelu käyntiä siirtyisi hyvin­vointikeskus Jyväskylään (jossa ei ole edes riittävää resurssia), se tarkoittaisi autokuljetuksina yksinkertaisen vähän oikaistun laskuopin mukaan noin 840 tonnin hiili­dioksidin vuosikuormaa. Se horjuttaa hiilineutraalisuuteen sitoutuneen Keski-Suomen ilmastostrategiaa rajusti.

Onko sote-kehitys vapautettu ilmastotavoitteista? Tästä voidaan johtaa myös valtava ilmastokuorma koko maan sote-keskittymien tuloksena sekä hirmuinen kansallinen hukka ja mielipaha.

Onko runneltu perustuslakia, koska 121 §, mukaan kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto kuuluu seuraavasti. ”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”.

Hallituksen pitää nyt tehdä arvio sote-uudistuksen korjaustarpeesta, epäkohtia on kasautunut runsaasti ja se on runnellut perustuslakia.

Esko Järvenpää

Jämsä