Länsimaiset kuluttajat nykyajan siirtomaaherroja

Me länsimaalaiset kuluttajat emme entisten siirtomaavaltojen tapaan valtaa asein alueita Etelä-Amerikasta, Afrikasta tai Aasiasta, vaan sorramme näiden alueiden asukkaita kulutuskäyttäytymisellämme.

Hyvä esimerkki on avokadon valtavasti kasvanut kulutus: Britanniassa 27 prosenttia viime vuodesta, Suomessa 380 prosenttia kuudessa vuodessa (HS 19.5.). Katsomme etuoikeudeksemme nauttia sen terveysvaikutuksista välittämättä, mitä se aiheuttaa viljelyalueen ihmisille.

Chilessä kuivalla Petorcan alueella hehtaarin avokadoviljelmä vaatii 100 000 litraa vettä päivässä eli tuhat ihmistä saisi kuluttaa 100 litraa päivässä.

Viljelystä on tullut niin tuottoisaa, että viljelijät ovat kaivaneet laittomia maanalaisia kanavia joista pelloilleen. Se on johtanut jokien kuivumiseen, pohjaveden laskuun ja siihen, että paikallisille asukkaille tuodaan vesi säiliöautoilla. Se on usein saastunutta ja sitä riittää vain 50 litraa henkeä kohti päivässä.

Meksikossa rikolliset vaativat viljelijöiltä suojelurahaa. Me siis rikastutamme avokadoplantaasien omistajia ja välillisesti rikollisia, pahennamme maailman vesipulaa ja ilmastonmuutosta sekä ajamme paikalliset asukkaat ahdinkoon.

Olisiko aika suosia kotimaisten vihannesten, juuresten ja hedelmien tuottajia ja jättää avokadot ostamatta? Käytetään jokamiehenoikeutta hyväksi ja poimitaan suolta lakkoja ja metsästä ainakin mustikoita, vadelmia, puolukoita ja sieniä.

Saamamme superfoodin lisäksi hengittäisimme maailman puhtainta ilmaa, kuntomme kohoaisi, helpottaisimme vesipulasta kärsivien elämää ja hidastaisimme ilmastonmuutosta. Todellinen win-win-tilanne.