Kuuntele kolumni Hennin kertomana: Kipinöitä keittiössä

Lämpimät kesäyöt houkuttelevat suomalaisia nousemaan koloistaan ihmisten ilmoille pariutumaan. Silloin ajatukset ovat jossain aivan muussa kuin ruuassa.

Silti, jos kesäromanssi johtaa vakavampaan, saattaa nurkan takana odottaa täystyrmäys – ruokapöydässä.

Kaikki alkaa kuitenkin söpöilyllä. Ai et syö kalaa? Etkä papuja, kun niissä on inhottava suutuntuma. Marjat ovat liian kirpeitä. Sienet ovat ällöttäviä. Ainoa oikea juusto on valju kermajuusto.

Voi kun me ollaan niin erilaisia, mutta se on niin jännittävää!

Vaaleanpunainen sokeriunelma alkaa jonkin ajan kuluttua raksahdella. Jännitys on tipotiessään ja muuttuu orastavaksi ärtymykseksi, kun yhtäkkiä ruuanlaitossa ja kauppareissuilla täytyykin ottaa huomioon jonkun muun mieltymykset.

Ja yritäpäs muuten pitää puhtipaastoja ja terveysviikkoja, kun toinen kantaa selkä vääränä sipsejä ja karkkia kotiin!

Ajan myötä eksoottiset pikkuerot muuttuvat elämää suuremmiksi kuiluiksi, joiden äärellä parisuhteen kaikkiruokainen herkkusuu pyörittelee päätään epäuskoisena.

Se on väsyttävä vaihe. Tiedossa on mielipahaa ja kirveleviä kohtaamisia keittiössä. Kaikkiruokainen ajattelee, että minä voin korjata sinut. Ehkä et ole saanut vain kalaa hyvin laitettuna? Kokeile nyt vielä yhdesti, varmasti tällä kerralla tykkäät siitä!

Joskus parisuhteissa näkee myös toista ääripäätä, kun toista osapuolta on kielletty syömästä vaikkapa valkosipulia voimakkaan hajun vuoksi. Se on vallankäyttöä.

Epäusko palaa pohjaan vähitellen ja muuttuu savuavan raivokkaaksi epätoivoksi, joka saattaa pulpahtaa yllättäenkin pintaan. Silloin otetaan asearsenaalista käyttöön syyttely ja tulilinjalle osuvat kaikki puolison kotikasvatuksesta pieleen menneeseen genetiikkaan.

Taistelu alkaa olla hävitty.

Kun savu alkaa pikkuhiljaa hälvetä, alkaa vaarallisin vaihe – alistuminen.

Okei, ei sitten syödä kalaa. Eikä sieniä. Eikä papuja. Syödään vaan perunoita, porkkanaraastetta ja lihapullia hautaan asti.

Valoisampi vaihtoehto on keskustella ja tehdä kompromisseja, jolloin molemmat pysyvät jotenkuten tyytyväisinä.

Kolmas mahdollisuus on odottaa, kunnes maistaa asiat samalla tavalla kuin kumppani. Nimittäin tuoreen tutkimuksen mukaan, mitä kauemmin on parisuhteessa, sitä enemmän alkaa haistaa ja maistaa kuten partneri. Kaikkeen voi siis tottua.

Hyvässä lykyssä tilanteeseen on siis tiedossa helpotusta jo 40 vuodessa! Sitä odotellessa on parempi keskittyä ruokiin, joista molemmat pitävät ja iloita niistä, vaikka vuosien saatossa voi vielä muutama kipinä lennellä keittiössä, kun makumieltymyksiä justeerataan.

Koska kumppanin ruokavalintoihin ei voi vaikuttaa, niitä on parempi kunnioittaa. Sillä tuppaa olemaan vastavuoroinen vaikutus.