Yliö: Pientuottajat ovat avainasemassa globaalin ruokakriisin ratkaisuissa

Tiina Huvion ja Satu Santalan mielestä on tärkeää, että Suomen kehityspolitiikka jatkossakin tukee luontoystävällistä ja ilmastoälykästä tuotannon kehittämistä. 

Maailma viettää ruokapäivää 16.10., mutta aivan liian moni ihminen jää tänäänkin ilman riittävää ja ravitsevaa ruokaa. Viime vuosien aikana ruokaturvattomuus ja äärimmäinen köyhyys ovat kääntyneet kasvuun pitkään jatkuneen suotuisan kehityksen jälkeen. Vuonna 2022 arvioitiin ruokaturvattomien ihmisen määrän olevan jopa 783 miljoonaa, mikä mitätöi käytännössä kaiken edistymisen nälän kukistamisessa sitten vuoden 2015.

Nykyisen ruokakriisin taustalla vaikuttavat koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota sekä monet muut konfliktit muun muassa Sahelissa ja Lähi-Idässä. Ilmastomuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja maaperän köyhtyminen vaikeuttavat ruuantuotantoa. Ruokakriisin inhimillinen hinta on korkea, ja se myös lisää epävakautta ja muuttoliikepaineita.

Ruokakriisit eivät kuitenkaan ole ihmiskunnan väistämätön kohtalo. Päinvastoin - maailma pystyy hyvin ruokkimaan kasvavankin väkimäärän, mutta se vaatii viisaita poliittisia valintoja ja investointeja. Nykyistä paljon useammat kehittyvät maat pystyisivät tuottamaan riittävästi ja monipuolisesti ruokaa oman väestönsä tarpeisiin ja ylikin. Liian pitkään olemme investoineet liian vähän kehittyvien maiden ruokajärjestelmiin.

Ruoan tuotannon tehostaminen alkoi 50-luvun vihreästä vallankumouksesta, mikä panosti jalostettuihin viljalajikkeisiin, kemiallisiin lannoitteisiin sekä torjunta-aineisiin sekä kasteluun. Tämä nosti hehtaarisadot ennennäkemättömille tasoille, mistä hyötyivät erityisesti Aasian maat kuten Intia ja Kiina, joiden ei aiemmin voitu edes kuvitella ruokkivan koko väestöään.

Vihreän vallankumouksen kyydissä eivät kuitenkaan pysyneet kaikki. Monet pientuottajat erityisesti Afrikassa käyttävät vielä hyvin perinteisiä viljelymenetelmiä. Toisaalta nyt tiedämme, että tehomaatalouden päästöt ja ympäristövaikutukset ovat kestämättömiä. Meidän on pyrittävä kestävämpään, mutta toisaalta tehokkaaseen ruoantuotantoon, jotta ruoantuotanto ei edistä metsäkatoa.

Kehittyvissä maissa ratkaisut lähtevät ruokajärjestelmien alkupäästä. Kehittyvien maiden pienviljelijät tuottavat noin 70 prosenttia näissä maissa kulutetusta ruuasta. Samalla kaksi kolmesta äärimmäisessä köyhyydessä elävästä asuu maaseudulla ja saa elantonsa maataloudesta.

Investoimalla pienviljelijävaltaiseen maatalouteen, maaseudun pienyrityksiin ja näihin tukeutuviin arvoketjuihin parannamme tehokkaasti ruokaturvaa ja omavaraisuutta, mutta myös poistamme köyhyyttä. Paremmin hallinnoitu ruokajärjestelmä tarjoaa myös työpaikkoja nuorille. Erityisesti Afrikan on arvioitu pystyvän tuottavan 155 prosenttia enemmän ruoka kasvavalle väestölleen ja suurin osa voidaan saavuttaa hehtaarisatoja lisäämällä.

YK:n kansainvälinen maatalousrahasto (IFAD) ja Food and Forest Development Finland (FFD) saavat vaikuttavia tuloksia aikaan tukemalla pientuottajia. FFD tukee tuottajavetoisia järjestöjen ja osuuskuntien kautta maaseudun elinkeinoja sekä tuotannon saamista markkinoille oikeudenmukaisesti.

Suuri osa työstämme vahvistaa ruoantuotannon ilmastoresilienssiä ja toisaalta kehittää tuotannon tehokkuutta luonnonvarojen kannalta kestävästi. IFAD taas toimii kansainvälisenä rahastona, joka tukee monipuolisesti kehittyvien maiden maatalouden ja maaseutukehityksen ohjelmia ja kestäviä arvoketjuja.

IFAD ja FFD toimivat molemmat kansainvälisten tuottajajärjestöjen kanssa vahvistaen hallitusvetoisen toiminnan ja tuottajien oman järjestäytymisen ja paikallisen omistajuuden välillä kytkien mukaan myös yksityissektorin toimijat. Uskomme, että ruokajärjestelmän rakenteelliset muutokset globaalilla ja kansallisella tasolla tarvitsevat sitoutuneet ja järjestäytyneet tuottajat.

Toimimalla tuottajien omien järjestöjen kautta, rakennamme osaamista ja instituutioita, jotka vievät kehitystä eteenpäin tulevaisuudessa myös ilman ulkopuolista tukea.

Vaikka globaali ruokaturvan tilanne onkin huolestuttava, voimme viettää maailman ruokapäivää toiveikkaina. Tiedämme että maailman kaksi miljardia ruoantuottajaa ja heidän omat järjestönsä ovat valtava voimavara ratkaisujen löytämiseksi. On tärkeää, että Suomen kehityspolitiikka jatkossakin tukee luontoystävällistä ja ilmastoälykästä tuotannon kehittämistä ja koko ruokajärjestelmän kestävyyden ja tehokkuuden parantamista.

Tiina Huvio

toiminnanjohtaja, Food and Forest Development, Finland

Satu Santala

YK:n kansainvälisen maatalousrahaston IFAD:in apulaisjohtaja