Yliö: Suurten kaupunkienkin ulkopuolella on tulevaisuutta, kunhan kykenemme huolehtimaan sen edellytyksistä
Kansallisen turvallisuuden ja raaka-ainehuollon vuoksi on koko maassa täytyy olla toimiva julkisten ja yksityisten palvelujen verkko, kirjoittaa maaneuvos Timo Kietäväinen. ”Sen varmistamiseksi tarvitsemme kykyä uudistua ennakkoluulottomasti ja halua irtautua vastakkainasettelun syvenevästä kierteestä.”
Kyläkeskus. Kuvituskuva. Kuva: Rami MarjamäkiKuntaliiton konsulttiyhtiö FCG/MDI:ltä tilaama kehitysarvio julkistettiin syyskuussa. Arvion perusteella valtaosalla nykyisistä kunnista ei ole tulevaisuutta. Keskeinen syy on väestön keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin.
On tärkeää, että kuntien tulevaisuudesta herätellään keskustelua. Kuntakentän tulevaisuuden haasteisiin on syytä hakea kestäviä ratkaisuja. Pelkkä keskustelu kuntien lukumäärästä ei auta.
Ongelmallista tässä keskustelun avauksessa on se, että esitetyssä kehitysarviossa on useita heikkouksia.
Kehitysarviossa on käytetty kuntaluokittelua, jossa moni kunta on sijoitettu luokkaan, johon ne eivät normaalisti kuulu. Esimerkiksi Hanko on maaseutukuntien joukossa.
Kehitysarviossa on Kuntaliiton tausta-aineiston perusteella käytetty kunnan verotuloista vain kunnallisveroa. Kiinteistöverotuloja ja kunnan osuutta yhteisöveron tuotosta ei ole mukana.
Nuo poissa olevat verotulot ovat monelle kunnalle merkittäviä. Niiden jättäminen pois muuttaa tuloksia.
Lisäksi kuntien todellisten veroprosenttien sijaan on käytetty kuntaluokituksen jokaisen luokan keskiarvoa, vaikka yksittäisten kuntien veroprosentit poikkeavat huomattavasti luokan keskiarvosta. Myös tämä heikentää kehitysarvion luotettavuutta.
Julkistuksen yhteydessä Kuntaliitto teki esityksen parlamentaarisen työn käynnistämisestä. Esitys on hyvä, mutta yllättävää on, että liitto rajaa esityksensä vain kunta- ja palvelurakenteeseen.
Miksi mukana ei ole muita, jopa noita rakenteita olennaisempia asioita, kuten valtion ohjauksen joustavoittamista, mikä mahdollistaisi nykyistä erilaisemmat, kunkin kunnan väestölle ja olosuhteisiin parhaimmin toimivat toimintamallit?
Kuntien rahoituspohjaa ja -järjestelmää on tärkeää käsitellä osana parlamentaarista valmistelua. Nykyinen kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä on paraikaa uudistettavana. Uudistus on tarpeen, koska nykyinen järjestelmä ei toimi.
Nyt valmisteilla oleva kuntien peruspalveluiden valtionuudistus on ollut vaikeuksissa. Sitä on jo lykätty vuodella ja uhkana on, että uudistus, jos se ylipäätään syntyy tällä vaalikaudella, ei kykene ratkaisemaan nykyjärjestelmän ongelmia, koska se kohdistuu vain osaan kuntien rahoitusta. Verot, maksut ja sivistystoimen valtionosuus ovat olleet sen ulkopuolella. Kuntien rahoitusjärjestelmä vaikuttaa olennaisesti kuntien asemaan.
Tietoyhteiskunnan nopean kehityksen mukanaan tuomia mahdollisuudet tulee hyödyntää. Jo nyt etäopetus ja työskentely ovat tarjonneet esimerkiksi monille pienille lukioille aivan uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia.
Kuntien syvenevä yhteistyö on monen palvelun järjestämisessä järkevää kuntaliitosten sijaan, koska eri palvelujen osalla optimituotantoyksikkökoot ovat hyvin erilaisia. Miksi kuntia pitäisi yhdistää sen perusteella, että konsulttiyhtiön mukaan vuonna 2040 kunnista 23 alittaa 50 alakouluoppilaan rajan?
Myös monipaikkaisuuden ja etätyön merkityksen kasvu ja sen vaikutus eri kuntien tulevaisuuden näkymiin tulisi huomioida. Se muuttaa kehitysarviossa esitettyä näkymää monen kunnan osalta positiivisemmaksi.
Keskeistä on kasvattaa yhteistä kakkua jaettavaksi.
Yksittäinen kunta ja paikallisyhteisö kykenee muuttamaan kehityssuuntaansa. Tästä on runsaasti esimerkkejä eri puolilla maatamme.
Kielteisiä kehitysarviota ei kuitenkaan kannata ohittaa olankohautuksella. Ne vaikuttavat valitettavan monella tapaa investointien rahoitusmahdollisuuksiin, yritysten sijoittumiseen ja ihmisten asenteisiin. Kannattaa muistaa, että kunnan aluekansantuote voi kasvaa väestön vähenemisestä huolimatta, samoin ihmisten elämisen laatu.
Maamme väestökehityksen ja talouden kehityksen kannalta on keskeistä työperäisen maahanmuuton lisääminen ja maahanmuuttajien onnistunut kotouttaminen. Niiden merkitys on huomattava myös maaseutualueilla, vaikka maahanmuutosta suurin osa kohdistuukin suurimmille kaupunkiseuduille.
Tähän kuvaan huonosti istuu kuntien kotouttamiseen kohdennettujen varojen leikkaaminen ja työperäisen maahanmuuton vaikeuttaminen.
Kansallisen turvallisuuden, raaka-ainehuollon sekä tulevien kehitysmahdollisuuksien hyödyntämisen kannalta on huolehtia siitä, että koko maassa on riittävän tiheä ja toimiva julkisten ja yksityisten palvelujen verkko. Sen varmistamiseksi tarvitsemme kykyä uudistua ennakkoluulottomasti, halua irtautua vastakkainasettelun syvenevästä kierteestä sekä uudistamalla julkisen sektorin toimintatavat.
Keskeistä on kasvattaa yhteistä kakkua jaettavaksi. Siinä maaseutualueilla on jatkossakin paljon annettavaa.
Timo Kietäväinen
maaneuvos
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
