Kysymys on Suomen itsenäisyydestä

Tänään (9.9.) eduskunnan täysistunnossa on pääministerin ilmoitus, joka koskee 750 miljardin elvytyspakettia. Elvytyspakettia, joka on synny­tetty EU:n perussopimuksia rikkoen ja kansallisia perustuslakeja venyttäen.

Paketilla näennäisesti elvytetään koronan runtelemaa taloutta, mutta todellisuudessa rahaa jaetaan 70-prosenttisesti ennen koronaa olleiden talouslukujen perusteella. Elvytyspaketin läpimenon merkitys on paljon suurempi kuin meille julkisuudessa on kerrottu.

Oikeusoppineet ja talous­alan asiatuntijat ovat tutkineet perustuslaillista pohjaa ja EU:n eri artikloiden ja perussopimuksen suhdetta pelastus­pakettiin. Ristiriitoja on löytynyt monin paikoin.

Yksi oleellinen avoin kysymys on paketista irrottautuminen. Jos paketti hyväksytään, onko siitä mahdollisuutta irrottautua muuta kuin eroamalla EU:sta? Voisimme jopa joutua julistautumaan maksukyvyttömiksi.

Jos nyt sitoudumme tukipakettiin, tietää se väistämättä myös, että olemme vaarallisen lähellä tilannetta, jossa perustuslain turvaama budjettivalta siirtyy lopullisesti EU:lle ja syntyy eurooppalainen liittovaltio. Tukipakettien tie ei pääty tähänkään, vaan niitä tarvitaan jatkossa varmasti lisää.

Pääministerin lupaus maata kohti maksimissaan kaksinkertaisista vastuista elvytyspaketin suuruuteen nähden ei ole realistinen. Mikäli jollakin maalla ei ole resursseja maksaa omia vastuitaan, otetaan ne toiselta. Näin budjettivalta, ja yhteisvastuu, johon olemme sitoutumassa, toimivat.

Valitettavasti Suomella on jo tällä hetkellä EU-maiden suurimmat vastuut. Piilotetut vastuut mukaan lukien kyse on yli 110 miljardista. Suoma­laisten tehtävä ei voi olla vastata muiden maiden epäonnistumisesta ja maksattaa lasku lapsillamme ja lasten­lapsillamme.

Nyt on käynnissä viimeinen taisto itsenäisyytemme puolesta. Jos emme kaada elpymispakettia, olemme tiellä, jolta ei enää ole paluuta. Suomen itsenäisyys ratkaistaan tänä syksynä.