Tautien torjunnassa on keskityttävä perusasioihin

Suomi on kiinni ja urheilu on pantu tauolle. Näyttämö on siirretty osaksi katsomoa. Olemme kaikki joutuneet keskelle covid-19-pandemian (korona) torjuntaoperaatiota. Nimetty, mutta monelta osin tuntematon uhka aiheuttaa laidasta laitaan lyöviä tunteita ja panee kansan spekuloimaan.

Katsomosta halutaan ottaa kantaa, vaikka asiantuntemus ei riitä taudista saatavien yksittäisten tiedon jyvästen asettamiseen oikeaan mittasuhteeseen. Se edellyttää sekä viruksen että muiden tautien ja koko toimintaympäristön laajaa tuntemusta.

Omasta kokemuksestani eläintautien torjunnan parissa voin todeta, että järkevimmän toimintatavan löytäminen edellyttää syvällistä perehtymistä kaikkeen saatavilla olevaan tietoon ja kokemusta aiemmista taudinpurkauksista.

Esimerkiksi nautojen salmonellasaneerauksissa on opittu paljon. Vielä reilu kymmenen vuotta sitten muutamassa saneerauksessa lopetettiin kaikki tartuntaosaston vasikat, vaikka myöhemmin on huomattu vastaavien tapausten puhdistuvan tartunnasta kohtuullisessa ajassa itsestään.

Jälkikäteen arvioituna parasta mahdollista toimintatapaa on mahdotonta tietää varmuudella etukäteen, mutta asiantuntijalla on silti parhaat edellytykset tehdä kussakin tilanteessa viisaimpia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon asianosaisten näkemykset ja resurssit sekä toimenpiteistä aiheutuvat haitat.

Ulkopuolisten asettamat paineet vaikeuttavat tarpeettomasti asiantuntijoiden työtä ja voivat estää parhaan mahdollisen ratkaisun saavuttamista.

Eläintautien torjunnassa on tärkeintä keskittyä perusasioihin. Ulkoisella tautisuojauksella kuten eläintenostokäytännöillä, lastaustiloilla ja rehuhygienialla estetään taudin tuleminen tilalle.

Sisäisellä tautisuojauksella estetään sen leviäminen eläimestä toiseen. Suuressa tautiriskissä olevat eläimet, kuten ostetut vasikat, jaetaan mahdollisimman pieniin karsinoihin. Osa karsinoista jätetään tyhjäksi, jotta sairaat ja terveet vasikat voidaan erottaa toisistaan.

Nämä samat periaatteet ovat osa myös koronapandemian torjuntaa: Peskää kätenne ja ottakaa etäisyyttä.

Perusasioista kiinni pitäminen vähentää sairastuvuutta ja antibioottien käyttötarvetta. Sillä on suurta merkitystä niin eläintenpidon jatkuvuudelle kuin kansanterveydellekin.

Vaikka antibioottien käyttö on meillä hyvin hallinnassa, yksittäisiä tiloja ollaan jo käyttämässä tyhjillään, jotta antibioottiresistenssistä päästäisiin eroon. Antibioottiresistenssin on esitetty lisänneen myös koronatartunnan jälkitauteina tulleiden keuhkokuumeiden aiheuttamaa kuolleisuutta.

Yllättäviin taudinpurkauksiin on syytä varautua etukäteen. Käsittelyvälineet ja -taidot on pidettävä hyvässä kunnossa, jotta epäilyttävät eläimet voidaan tutkia ja hoitaa viivytyksettä. Toimintatavoista on hyvä sopia oman eläinlääkärin kanssa etukäteen, jotta toimenpiteet sujuvat tilanteen tullen sujuvasti.

Näin voidaan varautua myös itselle uusiin tauteihin kuten Mykoplasma bovis -keuhkotulehduksiin niin, ettei muu eläinterveys pääse romahtamaan. Koronapandemian vaikutuksetkin on saatu pidettyä parhaiten kurissa niissä maissa, joiden terveydenhuolto on ollut ylipäätään parhaassa kunnossa.

Tietyt sairaudet vaativat silti täsmätoimia kuten rokotuksia tai tautisaneerauksia. Singaporessa koronatartuntoja on saatu estettyä tehokkaasti tunnistamalla ja eristämällä tartunnan saaneet ja epäillyt tartunnankantajat.

Vastaavat tautien juurimisoperaatiot ovat tuttuja myös eläintautien torjunnassa. Olemme onnistuneet hävittämään useita vakavimpia eläintauteja ja pitämään monia muualla yleisiä tartuntoja hyvin kurissa.

Pälvisilsan osalta on toki tullut muutamia takapakkeja ennen kuin päivittäisiä toimintatapoja muutettiin siten, että piilevien tartuntojen kulkeutumista voidaan paremmin hillitä. Jatkuva seuranta ja harkittu reagointi muuttuvaan tilanteeseen ovat onnistuneen tautitorjunnan edellytyksiä.

Vastaavia periaatteita noudattavan koronan vastustusstrategian teko lienee Suomessa vielä vaiheessa, mutta katsomossa kuhisee. Kansa vaatii vielä entistä kovempia vastustustoimia mutta miettii jo vakavissaan, minne aikoo matkustaa rajoitusten poistuttua.

Minun paikaltani on vaikea nähdä, että tämän jälkeen voitaisiin noin vain palata entiseen. Taudit eivät napista painamalla häviä. Uusienkin tautien kanssa yleensä pärjää, ja seuraukset ovat pelättyä lievemmät, kunhan on valmis muuttamaan omia toimintatapojaan havaitun ja perustellun tarpeen mukaan.

Katsomosta halutaan ottaa kantaa, vaikka asiantuntemus ei riitä.